Suolistosairaudet ovat yleistyneet voimakkaasti 2000-luvulla. Tulehduksellisista suolistosairauksista käytetään yleensä lyhennettä IBD, Inflammatory Bowel Disease. Näihin sairauksiin kuuluvat esimerkiksi Chronin tauti sekä haavainen paksusuolen tulehdus.
Suomessa suolistosairauksiin sairastuneiden lukumäärä on kolminkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa (Kolho & Färkkilä 2017). Kelan rekisterin mukaan suolistosairauksia sairastaa jo noin 50 000 potilasta, mikä vastaa 0,86 % väestöstä (Molander & Kolho 2019).
Pitkäaikaisten suolistosairauksien on todettu suurentavan suolistosyövän riskiä. Suolistosyövät ovat kolmanneksi yleisin syöpätyyppi Suomessa (Österlund 2019). Vuonna 2021 aloitettujen suolistosyöpäseulontojen on huomattu vähentävän kuolleisuutta suolistosyöpään noin 10–40% (Sarkeala 2018).
Tutkimusten mukaan IBD-sairauksien syytä ei vielä tiedetä, mutta tulevaisuudessa suolistosairauksien ennakoidaan yleistyvän. Länsimaissa diagnosoidaan IBD:tä enemmän kuin kehittyvissä maissa.
Jussilan ym. tutkimuksen mukaan matalilla D-vitamiinitasoilla saattaa olla yhteyttä IBD:hen sairastumiseen (Jussila ym. 2013). Muita syitä on etsitty ruokavaliosta, antibioottien käytöstä sekä hygieniatasosta (IBD ja muut suolistosairaudet ry 2023). Erilaisten suolistosairauksien yleistyminen edellyttää osaamisen vahvistamista terveydenhuollossa eri toimintayksiköissä.
Kehittämistehtäviä hoitoprosesseista spesifeihin koulutuksiin
Ammatillisiin koulutuksiin osallistuu vuosittain 1,2 miljoonaa ihmistä. (Sivista 2018.) LAB-ammattikorkeakoulussa alkoi syksyllä 2022 ensimmäinen täydennyskoulutus suolistosairauksien hoitoon liittyen. Koulutukseen osallistuu 19 terveydenhuollon ammattilaista, jotka työskentelevät eri tehtävissä terveydenhuollon kentällä. Osallistujat tekevät yhteistyötä eri organisaatioiden kanssa kehittämistehtävien avulla.
Näiden LAB-osaajien ensimmäiset työelämän kehittämistehtävät valmistuvat syksyllä 2023. Aiheet vaihtelevat hoitoprosesseista ja hoito-ohjeistuksista spesifeihin koulutuksiin. Koulutus kattaa laaja-alaisesti suolistosairauksia sairastavan potilaan hoitotyön eri teemat. Tavoitteena on tukea paitsi opiskelijan ammatillista kasvua myös organisaatioiden kehittämistarpeita.
Kirjoittaja
Fanny Kilpinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina sekä vastuuopettajana Suolistosairauksien erikoistunut osaaja -koulutuksessa.
Lähteet
IBD ja muut suolistosairaudet ry. 2023. Suolistosairaudet. Viitattu 5.1.2023. Saatavissa https://ibd.fi/tietoa-sairauksista/
Jussila, A., Virta, L., Salomaa, V., Mäki, J., Jula, A & Färkkilä, M. 2013. High and increasing prevalence of inflammatory. Journal of Chron´s and Colitis. 7. 256–262. Viitattu 5.1.2023. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/298249/7_7_e256.pdf?sequence=1
Kolho, K-L. & Färkkilä, M. 2017. Tulehdukselliset suolistosairaudet ‒ mikä vialla? Duodecim 2017. 133:1701. Viitattu 18.12.2022. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo13907.pdf
Molander, P. & Kolho, K-L. 2019. IBD-hoitajasta hyötyä tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa. Potilaan lääkärilehti 2019;12.2. Viitattu 18.12.2022. Saatavissa https://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/ibd-hoitajasta-hyotya-tulehduksellisten-suolistosairauksien-hoidossa/
Sarkeala, T. 2018. IARC:in tuore raportti tuo pontta Suomen suolistosyövän seulontaohjelman aloitukseen. Syöpäjärjestöt. Viitattu 18.12.2022. Saatavissa https://www.syopajarjestot.fi/ajankohtaista/tiedotteet/iarcin-tuore-raportti-tuo-pontta-suomen-suolistosyovan-seulontaohjelman-aloitukseen/
Shimazaki, S. 2020. Nainen, sairas, huonovointinen, oire. Pexels. Viitattu 5.1.2023. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/naine-sairas-huonovointinen-oire-5938358/
Sivista. 2018. Koulutuksen tarve on kasvussa ‒ ei laskussa. Blogi. Viitattu 18.12.2022. Saatavissa https://www.sivista.fi/blogi/koulutuksen-tarve-on-kasvussa-ei-laskussa/
Österlund, P. 2019. Suolistosyöpä (ohutsuolen ja paksusuolen syövät). Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 18.12.2022. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01087
