Kotihoidossa lääkehoidon turvallisuudelle olennaista on tunnistaa ja ennaltaehkäistä vaaratapahtumiin johtavat tilanteet. Näin toimitaan luomalla selkeitä toimintamalleja, joihin kaikki työntekijät perehdytetään (Laukkanen & Ruokoniemi 2021, 24). HaiPro-ilmoituksiin merkityt lääkepoikkeamatilanteet (Härkänen ym. 2019) on tärkeätä huomioida aina myös kotihoidossa.
Eksotessa onkin suunniteltu keinoja lisätä henkilöstön osaamista näissä tapauksissa. Kotihoidossa lääkehoito on keskeinen osa potilasturvallisuutta ja hoidon laatua, joten sen on oltava turvallista ja tasalaatuista. Lääkehoidon turvallisuuden toteutumisen seurannalla, hoitajien osaamisella ja yhteistyöllä asiakkaiden kanssa parannetaan lääkehoidon laatua. (Rousu 2018, 3–8.)
![[Alt-teksti: Sekalaisessa kasassa on kymmeniä lääkeliuskoja, jotka sisältävät erivärisiä ja erimuotoisia tabletteja sekä lääkekapseleita.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/03/152_2022_Turvallisuutta-laakehoitoon-Laakehoitoklinikka_1-1024x534.jpg)
Mikä ihmeen lääkehoitoklinikka?
Lääkehoitoklinikka on työssäoppimisen ja tutoroppimisen menetelmä turvallisen lääkehoidon takaamiseksi. Osaamisen johtamisen keinoin osallistetaan työyhteisö tunnistamaan osaamisen kehittämisen tarve sekä luomaan uusia tapoja toimia ja vaikuttaa positiivisesti osaamiseen (Koskinen 2021, 41). Klinikalla hyödynnetään sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista. He suunnittelevat yhdessä esihenkilön kanssa case-pohjaisen lääkehoitoklinikan, jossa käsitellään HaiPro-ilmoituksista nousseita kompastuskiviä.
Lääkepoikkeamia esiintyy esimerkiksi huumausaineiksi luokiteltujen lääkkeiden seurantalomakkeen täyttämisessä sekä lääkemuutosten ja kuuriluonteisten lääkkeiden huomioinnissa. Virhemahdollisuus kasvaa huomattavasti silloin, kun asiakkaalle annetaan lääkkeitä dosetista, annosjakelupusseista sekä niiden ulkopuolelta (Laukkanen & Ruokoniemi 2021, 18). Lääkeklinikan toiminta perustuu lääkehoitosuunnitelmaan.
Lääkehoitoklinikalla yksittäisten hoitajien osaaminen kehittyy yksikön yhteiseksi osaamiseksi. Esimerkiksi Mäntsälässä toteutetun kehittämishankkeen kokemusten perusteella yhteisöllinen oppiminen on mielekästä ja tarpeellista sekä onnistuu hyvin osaamisen jakamisessa. Osallistujat kokivat saaneensa tietoa ja osaamista, asioiden kertaaminen koettiin hyväksi. (Sinkkonen 2012, 54–56.)
![[Alt-teksti: Seitsenlokeroinen annostelija lokerot avoimina, lokeroissa on erivärisiä pillereitä, ja lääkeannostelua tekevän henkilön tablettia pitelevä käsi etualalla.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/03/152_2022_Turvallisuutta-laakehoitoon-Laakehoitoklinikka_2-1024x562.jpg)
Kenelle tarkoitettu ja mitä hyötyä toimintatavasta on?
Työntekijä osallistuu vähintään kerran lääkehoitoklinikalle. Esihenkilö ja työntekijä arvioivat osaamista ja oppimisen tarvetta yhdessä. Koulutusmateriaali jää yksikköön itseopiskeltavaksi ja materiaalia hyödynnetään myös perehdytyksessä. Lääkehoitoklinikan toteutuksen vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisellä HaiPro-poikkeamien seurannalla. Näin voidaan arvioida kehittämistarpeita ja muokata lääkehoitoklinikan sisältöä. Yhdessä suunniteltu tiedon jakaminen työyhteisössä vaikuttaa positiivisesti, parantaen tiedon vaikuttavuutta ja työyksikön suorituskykyä (Leicher & Mulder 2016, 406–407).
Lääkehoitoklinikka on osaamisen johtamisen keinoin työyhteisöä kehittämiseen osallistava tapa parantaa lääkehoidon turvallisuutta. Toimintatapa on toteutettavissa työyhteisön toimin ilman isoja resursseja ja lisäkustannuksia missä tahansa lääkehoitoa toteuttavassa yksikössä.
Kirjoittajat
Ossi Antikainen opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan digitaaliset ratkaisut -YAMK-tutkintoa.
Tuija Ketomaa, Päivi Marttila ja Tanja Toura opiskelevat LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-tutkintoa.
Anne Suikkanen toimii LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä lehtorina.
Lähteet
Härkänen, M., Kuusisto, M., Sneck, S. & Sova, P. 2019. Lääkehoidon vaaratilanteet – mitä voimme oppia HaiPro-ilmoituksista? Viitattu 28.2.2022. Saatavissa https://sic.fimea.fi/arkisto/2019/1-2_2019/riskilaakkeet-onko-niita-/laakehoidon-vaaratilanteet-mita-voimme-oppia-haipro-ilmoituksista-
Koskinen, J. 2021. Oppimisen johtaja (CLO). Helsinki: Ajantieto Oy.
Laukkanen, E., Ruokoniemi, P. (toim). 2021. Turvallinen lääkehoito: Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:6. Viitattu 2.3.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162847
Leicher, V. & Mulder, H. 2016. Team learning, team performance and safe team climate in elder care nursing. Team performance management, Vol.22 (7/8), p.399–414. Viitattu 28.2.2022. Saatavissa (vaatii kirjautumisen) https://www-emerald-com.ezproxy.saimia.fi/insight/content/doi/10.1108/TPM-04-2016-0017/full/html
Mereckas. 2019. Mereckas, L. Medicines. Viitattu 29.3.2022. Saatavissa https://unsplash.com/s/photos/medicines
Pexels. 2016. Lääkkeitä, tabletit, lääke. Pixabay. Viitattu 29.3.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/l%c3%a4%c3%a4kkeit%c3%a4-tabletit-l%c3%a4%c3%a4ke-parantaa-1853400/
Rousu, T. 2018. Mitä lääkitysongelmia kotihoidossa kohdataan? Toimiva kotihoito Lappiin -hanke. Viitattu 25.2.2022 Saatavissa https://www.fimea.fi/documents/160140/758926/Rovaniemi_06112018_Rousu.pdf/fe602ece-5fbe-042c-16a2-101e73171b74
Sinkkonen, J. 2012. Yhteisöllisen osaamisen kehittäminen: osaamisen kehittämisen malli Mäntsälän palvelukotiyhdistys ry:ssä. YAMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan laitos. Lahti. Viitattu 28.2.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012101914531
