Turvesuo, Pien-Saimaa ja Kutilan kanava ─ mitä yhteistä näillä on?

MAMIKSA ─ maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina -hanke vei elokuussa kehyskuntien tulevaisuusvalmennuksiin osallistuneita risteilylle katsomaan, mihin sen sata vuotta kulmakuntaa puhuttaneen Kutilan kanavan oikein pitäisi rakentua; kanavan tarkoituksena on yhdistää Suur- ja Pien-Saimaa. Toteutuessaan Kutilan kanava lisäisi Lappeenrannan ja kehyskuntien elinvoimaa, toisi työpaikkoja myös maaseudulle sekä auttaisi rehevöityneen Pien-Saimaan tilannetta. Kanavalle on saatu jo edelliseltä hallitukselta valtionavustusta 12,5 miljoonaa euroa, mutta rakentamista ei edelleenkään ole päästy aloittamaan lupaongelmien, valitusten ja rahoitusvajeen vuoksi. (Manskinen 2025.)

Kanava kiinnostaa MAMIKSAa siksi, että kyseessä on maaseudun työllistyminen ja elinvoima sekä turvetuotannon vaikutus Pien-Saimaan vesistön kuntoon. Hankkeessa tutkitaan turvetuotannon lopettamisen vaikutuksia pienissä kunnissa ja sen vaikutusta nimenomaan työllisyyteen. (LAB 2025.)

Vaikutus vesistöön

Turvetuotanto kuivattaa turvesuota, joka menettää kykynsä toimia luonnollisena vesivarastona, virtaamien tasaajana ja veden laadun ylläpitäjänä. Ravinteiden, raudan, kiintoaineen ja humuksen määrä lisääntyy, mikä heikentää veden laatua ja muuttaa vesiluonnon monia elinympäristöjä sekä vaikuttaa kasvi- ja eläinlajistojen hyvinvointiin. Luonnontilaisessa kosteassa suossa on luontaisesti paljon hyönteisiä ja lintuja, jotka hyötyisivät turvesoiden ennallistamisesta. (WWF 2020.)

Turve on tavallaan uusiutuva, mutta kestää tuhansia vuosia, jotta kehittyy metri turvetta. Uudelleenkostutus on yksi ennallistamistoimista, joita turvesuolle voidaan tehdä, mutta ekologiset hiilensidontatoiminnot palautuvat hitaasti. Voi viedä vuosikymmeniä, ennen kuinhiilen varastointi ja biologinen monimuotisuus palautuu ennalleen. (Turveinfo 2025.)

Pien-Saimaan veden laatu on huonontunut viimeiset 50 vuotta, mikä näkyy vesistön rehevöitymisenä, samentumisena ja levähaittojen lisääntymisenä. Laaja-alaisia kunnostuksia vesistöön on tehty vuodesta 2009, mutta kestää vielä toiset 50 vuotta, ennen kuin vesistö on takaisin entisessä kunnossaan. Tämä tietysti tarkoittaa, että vesistön kunnostusta pitää jatkaa aktiivisesti. Kutilan kanava toisi Suur-Saimaalta Pien-Saimaalle lisää puhdasta vettä, ja kanavaa varten suunnitellut pumppaamot ja virtausaukko tehostaisivat veden vaihtumista. (piensaimaa.fi 2024.)

Vaikutus elinvoimaan ja työllisyyteen

Aluesuunnitelma Kutilan kanavalle on tehty keväällä 2025, ja siinä tuodaan ilmi matkailun ja virkistäytymisen toimintoja yhtenäiseksi matkailukeskukseksi (Taipalsaari 2025). Alueelle on tarkoitus tuottaa veneilyn, retkeilyn, luontomatkailun ja pyöräilyn tukitoimintoja. Suunnitelmista löytyy muun muassa elämyssauna, ravintola, uimalaguuni, välinevuokrausta, kesäkauppa ja jäätelökioski. Suunnitelmassa on otettu huomioon helppo saavutettavuus autolla, pyöräillen ja vesiteitse.

Alueelle on kaavailtu caravan-aluetta, muita majoitusvaihtoehtoja ovat metsämajat, jotka on tarkoitettu lyhytaikaiseen majoittumiseen, yksilölliset lomamökit sekä kanavahuoneet louhepenkalle, josta voi katsella huoneista suoraan kanavalle.

Kanavan rakentaminen toisi jo rakentamisaikana paljon työtilaisuuksia paikallisille, esimerkiksi niin maansiirtoyrittäjille kuin työntekijöillekin. Aluesuunnitelman toteutuminen suunnitelman mukaisena mahdollistaisi kymmenille työpaikkoja ja mahdollisuuksia perustaa uusia yrityksiä. Ihan perustoimintoihin, kuten alueen ja rakennusten huoltoon ja ylläpitoon tarvitaan useampia henkilöitä, lisäksi suunniteltuihin aktiviteetteihin kuten maastopyöräradan ja välinevuokraamon tarvitaan henkilökuntaa. Ravintolan ja kaupan työllistävää vaikutusta unohtamatta.

Toki suurin osa käytöstä olisi varmasti kesäaikaan, joten osa työstä voi olla sesonkiluontoista. Kuitenkin myös talvitoimintaa on suunniteltu vaikkapa pulkkamäen ja hiihtolatujen muodossa. Mökit ovat myös talviasuttavia, joten työtä löytyisi myös talvella.

Sata vuotta sitä on suunniteltu, päästäisiinkö ensi vuonna aloittamaan?

Lähteet

LAB. 2025. MAMIKSA ─ maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.12.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mamiksa-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina

Manskinen, H. 2025. Kutilan kanavan rakentamissuunnitelmat yhä hengissä. Etelä-Saimaa. 8.11.2025, 10.

Pien-Saimaa. 2024. Pien-Saimaan hoito- ja kunnossuunnitelma 2025–2035. Viitattu 8.12.2025. Saatavissa https://www.piensaimaa.fi/app/uploads/2024/11/Pien-Saimaan-hoito-ja-kunnostussuunnitelma-2025-2035-Suunnitelma-ID-332420.pdf

Taipalsaari. 2025. Kutilan kanavan aluesuunnitelma. Viitattu 16.12.2025. Saatavissa https://www.taipalsaari.fi/media/kutilan-kanava/tiedostot/kutilan-kanava-aluesuunnitelma-julkinen.pdf

Turveinfo. 2025. Turpeenoton ympäristövaikutukset: myytit vs. faktat. Viitattu 8.12.2025. Saatavissa https://turveinfo.fi/ymparisto/turpeen-energiakayton-ilmastovaikutukset/

WWF. 2020. Näin turpeen energiankäytöstä luopuminen auttaisi luontoa ja ilmastoa. Viitattu 15.12.2025. Saatavissa https://wwf.fi/uutiset/2020/08/nain-turpeen-energiakaytosta-luopuminen-auttaisi-luontoa-ja-ilmastoa/