Mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa todella yleisiä, ja ne alkavat usein oireilla nuoruusiässä. Tutkimusten perusteella voidaankin todeta, että jopa joka neljäs Suomalainen nuori kärsii jonkinlaisesta mielenterveyshäiriöstä. (THL 2024.) Suomessa on tehty myös tutkimuksia mielenterveyspalveluiden käyttöön liittyen. Tutkimusten valossa on havaittu, että vain noin 20–40 % mielenterveyden häiriöistä kärsivistä nuorista on saanut ongelmiinsa apua. (Marttunen & Kaltiala 2023.)
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilökunnan työpaineet sekä työssäjaksaminen ovat olleet viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa ajankohtaisia teemoja. Hoitajat kokevat usein, etteivät voi kiireen ja niukkojen resurssien vuoksi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisivat. Tämä puolestaan altistaa esimerkiksi työuupumukselle. Työuupumuksen riskiryhmään kuuluvat etenkin tunnolliset ja työlleen omistautuneet henkilöt, joiden työolosuhteet ovat epäedulliset. (Vakkuri 2021.)
Työhyvinvoinnin suuri merkitys
Sairaanhoitajaopintoihin liittyvässä opinnäytetyössä tutkittiin nuorisopsykiatrian akuuttiosaston avaamisen vaikutuksia hoitajien työhyvinvointiin Jyväskylän sairaala Novassa (Koskimies 2024.) Ennen akuuttiosaston avaamista sairaala Novassa toimi ainoastaan yksi nuorisopsykiatrian osasto.
Opinnäytetyössä haastateltiin viittä hoitajaa, joilla oli kokemusta nuorisopsykiatrian laitoshoidossa työskentelystä ennen akuuttiosaston avaamista, sekä akuuttiosaston avaamisen jälkeen. Haastattelukysymykset muodostuivat opinnäytetyön teemojen pohjalta, näitä olivat nuorisopsykiatrian akuuttiosasto, työhyvinvointi ja nuorisopsykiatrinen hoitotyö.
Tulosten valossa voidaan todeta, että nuorisopsykiatrian akuuttiosaston avaaminen on parantanut merkittävästi hoitajien työhyvinvointia. Toinen haastatteluissa toistunut aihe oli, että hoitajien kokemusten mukaan myös tarjottavan hoidon laatu on parantunut. Ennen akuuttiosaston avaamista hoitajat kokivat kiireen ja stressin vaikuttavan negatiivisesti työhyvinvointiin, sekä nuorille tarjottavaan hoitoon. Lisääntyneet henkilöstö- ja tilaresurssit ovat vaikuttaneet merkittävästi hoitajien työssäjaksamiseen, sekä nuorisopsykiatrian osastohoidon ylikuormituksen purkaantumiseen. Akuuttiosaston avaamisen myötä hoitajilla on enemmän aikaa keskittyä nuorten kanssa työskentelyyn, ja työilmapiirikin on tämän myötä parantunut (Koskimies 2024).
Työhyvinvointiin ja laadukkaaseen nuorisopsykiatriseen hoitoon investoiminen ennustavat tulosten pohjalta pitkässä juoksussa säästöjä niin hoitajien, nuorten ja omaisten henkisistä voimavaroista kuin valtion kassastakin.
Kirjoittajat
Jaakko Koskimies valmistuu sairaanhoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulusta.
Tuula Juvakka työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Henning_W. 2014. Westerkamp, H. Tiimi, ryhmä, ihmiset. Pixabay. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tiimi-ryhm%C3%A4-ihmiset-motivaatio-386673/
Koskimies, J. 2024. Nuorisopsykiatrian akuuttiosaston avaaminen, kartoitus hoitajien työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lappeenranta. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060320032
Marttunen, M. & Kaltiala, R. 2023. Nuoruuden mielenterveyshäiriöiden epidemiologia. Te-oksessa Lönnqvist, J., Henriksson, M., Karttunen, M & Partonen T. (toim.) Psykiatria. Duo-decim. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://www.oppiportti.fi/op/pkr00378/do
THL. 2024. Nuorten mielenterveyshäiriöt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyshairiot/nuorten-mielenterveyshairiot
Vakkuri, H. 2021. Hoitajien työuupumuksen kokemiseen liittyvät tekijät. Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö, hoitotiede. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103142556
