Voimavaralähtöisten haastattelujen tulokset, osa 1
Ukrainan sotaa paenneet ovat voineet hakea tilapäistä suojelua Suomessa. Tilapäistä suojelua hakeneilla on oikeus päästä vastaanottokeskuksen asiakkaaksi ja saada vastaanottokeskukselta palveluja ja apua arkeen. Vastaanottopalvelujen tarkoituksena on sen palveluiden piirissä olevien henkilöiden hyvinvoinnin ja toimeentulon turvaaminen. Apu, jota vastaanottokeskukset tarjoavat, ovat majoitus, sosiaali- ja terveyspalvelut, vastaanotto- ja käyttöraha, tulkkaus ja työ- ja opintotoiminta ja tuki vapaaehtoiseen paluuseen. Lisäksi vastaanottokeskusten tulee tarjota tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja ohjausta ja neuvontaa. Vaikka henkilö majoittuisi muualla kuin vastaanottokeskuksessa, hänellä on oikeus vastaanottokeskuksen palveluihin. (Maahanmuuttovirasto 2023)
Razom-hankkeessa (LAB 2023) toteutettiin neljä voimavaralähtöistä ryhmähaastattelua lokakuussa 2023. Haastatteluissa yhtenä osa-alueena pyydettiin ryhmäläisiä kuvaamaan niitä tahoja ja ihmisiä, joilta olivat saaneet apua ja tukea Suomeen muuttamisessa ja Suomessa olemisessa. Tahojen ja ihmisten nimeämisen lisäksi heitä pyydettiin kuvaamaan tuen määrää nimeämiltään tahoilta ja ihmisiltä. Ryhmähaastatteluihin osallistui kaikkiaan 16 henkilöä.
Apu tulee ihmisten kautta
Suurin osa haastateltujen mainitsemista avun lähteistä oli yksittäisiä ihmisiä tai ihmisryhmiä. Jo Suomessa asuvat ukrainalaiset tuttavat ja sukulaiset olivat auttaneet. Lisäksi apua koettiin saaduksi suomalaisilta ystäviltä, vapaaehtoisilta ja harrastuskavereilta. Yhdessä oli käyty vaikkapa kalassa.
Jokainen haastateltava nimesi avun lähteeksi Razom- ja Mistok-hankkeiden työntekijät. Selkeästi apua koettiin saatavan voimakkaimmin henkilöiltä, joiden kanssa pystyi kommunikoimaan omalla äidinkielellä. Apu koettiin merkittäväksi, jos avun antajan oli koettu auttavan arjen ongelmien ratkaisemisessa esimerkiksi verotoimistossa asioinnissa.
Melkein kaikki haastatellut mainitsivat saaneensa tukea vastaanottokeskukselta. Sieltä oli saatu apua majoittumiseen ja rahallista tukea elämiseen. Toiset organisaatiot, joista mainittiin saadun apua, olivat TE-palvelut ja omavalmentajat. TE-palvelujen kautta oli muun muassa päästy kielikoulutukseen. Näiden virallisten tahojen antama apu koettiin enemmän hallinnollisena tukena ‒ esimerkiksi vastaanottorahan saaminen tai kielikoulutukseen pääseminen ‒ kuin arjen ongelmien apuna, ohjauksena tai neuvontana.
Muutama henkilö mainitsi myös kirkon ja alueellisen integraatiopalvelupisteen eli ALIP:n auttavina tahoina.
Viranomaisten nettisivut haastavia
Sosiaalisesta mediasta etsittiin apua, mutta sieltä löytyviin tietoihin suhtauduttiin kriittisesti. Virallista tietoa sisältävät internetsivustot koettiin hankaliksi, koska niiden kääntäminen oikein omalle äidinkielelle tuntui haasteelliselta.
Apua koetaan saadun, kun koetaan että ihminen on auttanut toista ihmistä henkilökohtaisesti. Tämä nousee myös kehittämiskohteena työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä (2023), jossa palveluita käyttävät ukrainalaiset nostivat kehittämisehdotuksena nykyistä henkilökohtaisemman palvelun ja palvelujen tarjoamisen ukrainaksi tai venäjäksi.
Kirjoittajat
Sari Lappalainen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina ja asiantuntijana Razom-hankkeessa.
Iuliia Polyanovska toimii projektisuunnittelijana LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä ja asiantuntijana Razom-hankkeessa.
Lähteet
LAB. 2023. Razom – Yhdessä – Together. Hanke. Viitattu 6.11.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/razom
Maahanmuuttovirasto. 2023. Arki vastaanottokeskuksessa. Viitattu 6.11.2023. Saatavissa https://migri.fi/arki-vastaanottokeskuksessa
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. 2023. Selvitys tilapäistä suojelua saavista työvoimapalvelujen asiakkaina ja työmarkkinoilla. Kototutuminen 2023:42. Viitattu 6.11.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-826-4
