Ultraäänikuvantaminen on yksi yleisimmistä lääkäreiden käyttämistä diagnostisista perustaidoista. Se mahdollistaa reaaliaikaisen, kokonaisvaltaisen ja potilasystävällisen arvioinnin ilman elimistön sisään kajoamista (Pirri ym. 2023). Sonopalpaatiolla tarkoitetaan ultraääniavusteista palpaatiota, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi erilaisten kehon rakenteiden, kuten lihasten, luiden tai verisuonien tunnistamisessa.
Motiivi Hyvinvointipalvelut toimii LAB-ammattikorkeakoulun Lappeenrannan kampuksella ja tarjoaa asiakkailleen erilaisia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluja. Motiivin käytössä on kuntosalin ja ryhmäliikuntatilojen lisäksi biomekaniikan sekä kuormitusfysiologian laboratoriot, jotka mahdollistavat erilaisten mittausten ja arviointien toteutuksen. Motiivissa fysioterapeuttiopiskelijat pääsevät harjoittelemaan fysioterapeutin työn kannalta keskeisiä tutkimisen ja arvioinnin taitoja fysioterapeutin ja liikunnanohjaajan ohjauksessa (Motiivi Hyvinvointipalvelut 2025).
![[Alt-teksti: laite ja siihen liittyvää välineistöä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/04/116_2025_Ultraaanikuvantamisen-hyodyntaminen_1-1024x643.jpg)
Ultraäänilaite kuvaa tutkittavaa kehon rakennetta kolmiulotteisesti ja tätä voidaan hyödyntää ammatillisessa opetuksessa esimerkiksi anatomisen hahmotuskyvyn lisäämiseen ja palpaatiotaitojen harjoitteluun. Molemmat taidot ovat fysioterapeutin työn kannalta oleellisia ja näiden harjoittelu vaatii usein aikaa ja toistuvuutta. Fysioterapeutin koulutuksessa anatomiaa opiskellaan teoreettisella tasolla ja palpaatiota eli käsin tunnustelemisen taitoja harjoitellaan käytännön harjoitustunneilla. Manuaalisen tutkimisen osaamisen syventymisen kannalta näitä taitoja olisi suositeltavaa harjoitella myös itsenäisesti.
Visuaalisen palautteen vaikutusta fysioterapeuttiopiskelijan palpaatiotaitojen tarkkuuteen on tutkittu vuonna 2012 julkaistussa Jyväskylän yliopiston pro gradu tutkielmassa. Tutkimukseen osallistui 32 Metropolia AMK:n fysioterapeuttiopiskelijaa, jotka jaettiin sattumanvaraisesti kahteen ryhmään. Koeryhmälle (N=16) ja kontrolliryhmälle (N=16) toteutettiin alku- ja loppumittaukset, joiden välissä molemmat ryhmät saivat palpaatio-opetusta. Koeryhmä ultraääniavusteisesti ja kontrolliryhmä ilman. Tutkimuksen perusteella visuaalista palautetta hyödyntäneet opiskelijat lisäsivät palpaatiotarkkuuttaan merkittävästi verrattuna ilman ultraäänilaitetta harjoitelleisiin opiskelijoihin (Rovamo 2012).
Ohjeistus ultraääniavusteiseen palpaatioon
Kehittämis- ja tutkimusosaaminen sisältyy fysioterapeutin ammatilliseen osaamiseen (Suomen Fysioterapeutit 2016). Kehittämisosaamista harjoitellaan opintojen aikana muun muassa erilaisten työelämätarpeista nousevien kehittämistehtävien parissa. Motiivi Hyvinvointipalveluilla on kuormitusfysiologian laboratoriossa käytössään ultraäänilaite, jota fysioterapeuttiopiskelijat voivat hyödyntää harjoitellessaan palpaatiotaitoja. Ultraääniavusteista palpaatiota ei fysioterapeutin peruskoulutuksessa juurikaan sivuta, joten monille opiskelijoille laitteen käyttö on tuntematonta. Ammatilliseen harjoitteluun sisältyneessä kehittämistyössä laadittiin kirjalliset ja kuvalliset ohjeet ultraäänilaitteen käyttöön. Ohjeiden avulla opiskelijoiden on mahdollista itsenäisesti tutustua laitteen toimintaan ja hyödyntää tätä apuvälineenä omatoimisessa palpaatiotaitojen harjoittelussa.
![[Alt-teksti: tutkimusta tekevä henkilö seisoo istuvan henkilön takana ja tekee istuvan henkilön olkapäästä tutkimusta laitteella.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/04/116_2025_Ultraaanikuvantamisen-hyodyntaminen_2-1024x630.jpg)
Laadittu ohjeistus sisältää kiertäjäkalvosimen lihasrakenteiden tunnistamisen ohjeet sonopalpaatiota hyödyntäen. Ohjeissa korostuvat helppous ja opiskelijalähtöisyys. Siinä esitettyjen rakenteiden kuvantaminen on pyritty pitämään mahdollisimman selkeänä siten, että ohjeita seuraamalla sonopalpaatioon voi lähteä tutustumaan matalalla kynnyksellä. Varsinaisen kuvantamisen ohjeistuksen lisäksi opas sisältää myös lyhyen anatomian osuuden ja opastuksen laitteen tekniseen käyttöön.
Rakenteiden anatominen hahmottaminen teoreettisella tasolla ja laitteen tekninen hallinta on edellytys onnistuneelle sonopalpaatiolle. Tästä syystä ohjeisiin sisällytettiin myös kuvaus kiertäjäkalvosimen lihasten anatomiasta sekä laitteen käyttöohje.
Motiivissa ammatillisen harjoittelujakson suorittaneet fysioterapeuttiopiskelijat pilotoivat ohjeen toimivuutta alkuvuoden 2025 aikana. Opiskelijoilta kerätyn palautteen perusteella ohje koettiin hyödylliseksi, ja se otetaankin käyttöön omatoimisen harjoittelun tueksi kuormitusfysiologian laboratorioon. Jatkokehittämisideana ohjetta olisi mahdollista laajentaa koskemaan esimerkiksi myös lantionpohjan lihaksia sekä polven rakenteita.
Kirjoittajat
Tuukka Räisänen on LAB-ammattikorkeakoulun kolmannen vuoden fysioterapeuttiopiskelija.
Outi Pöyhönen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttikoulutuksessa.
Lähteet
Motiivi Hyvinvointipalvelut. 2025. Verkkosivut. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 18.2.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/palvelu/motiivi-hyvinvointipalvelut
Pirri, C., Pirri, N., Stecco, C., Macchi, V., Porzionato, A., De Caro, R. & Özçakar, L. 2023. Sono-palpation and sono-Tinel in musculoskeletal ultrasound examination: use all ”sono-senses”. A systematic review. Viitattu 18.2.2025. Saatavissa https://www.medultrason.ro/medultrason/index.php/medultrason/article/view/4060/2178
Rovamo, S. 2012. Visuaalisen palautteen vaikutus fysioterapiaopiskelijoiden palpaatiotaitojen tarkkuuteen lonkan alueen lihaksistossa. Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus. Fysioterapian pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos. Viitattu 18.2.2025. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/41062/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201303131329.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Suomen Fysioterapeutit. 2016. Fysioterapeutin ydinosaaminen. Viitattu 21.3.2025. Saatavissa https://www.suomenfysioterapeutit.com/ydinosaaminen/FysioterapeutinYdinosaaminen.pdf
