Ihmisen suoli tyhjenee normaalisti 8–72 tunnin välein. Ummetus on kyseessä, kun ulostamiskerrat vähenevät tai uloste on niin kiinteää, että ulostaminen on useimpina kertoina vaikeaa. Terveistä aikuisista ummetusta esiintyy 8–26 %:lla. Ummetus on naisilla yleisempää kuin miehillä, ja vaiva yleistyy iän myötä. Vähän liikkuvista vanhuksista jopa 80 % kärsii ummetuksesta. Elämäntavat vaikuttavat ratkaisevasti suolen tyhjenemiseen. Ummetusta aiheuttavat vähäinen liikunta, ruoan vähäinen kuitupitoisuus ja myös liian vähäinen nesteiden saanti. Toistuva ulostuksen pidättäminen saattaa myös johtaa ummetukseen siksi, että suoli ”oppii” tyhjenemään harvoin. (Tunturi 2024.)
Paksusuolen tähystys toimenpiteenä
Paksusuolen tähystyksessä eli kolonoskopiassa lääkäri tutkii paksusuolen viemällä kameralla varustetun taipuisan tähystimen, skoopin, peräaukon kautta paksusuolen alkuun asti. Usein ohutsuolen loppuosa tarkistetaan samalla. Suolen tarkempi tarkastelu tapahtuu tähystimen poisvetämisen aikana. Tähystyksen yhteydessä tehdään tarvittaessa pieniä toimenpiteitä mm. poistaa suolen limakalvolta pieniä kasvaimia. (Tiusanen 2021.) Usein paksusuolen tähystys tehdään polikliinisesti (Iivanainen ym. 2004, 455).
Valmistautuminen toimenpiteeseen
Paksusuolen tähystykseen valmistautuminen aloitetaan toimenpidettä edeltävänä päivänä. Paksusuoli tyhjennetään, jotta tähystin saadaan vietyä suoleen ja tarkasteltua suolen pintaa kameran avulla. Paksusuolen tyhjennys tehdään tätä varten kehitetyillä lääkevalmisteilla. Riippuen käytetystä lääkevalmisteesta tarvittava valmistautumisaika vaihtelee. Ummetuspotilaat tarvitsevat pidemmän ja huolellisemman suolentyhjennyksen. Tarkemmat valmistautumisohjeet paksusuolen tähystykseen annetaan potilaalle aina hoitavasta yksiköstä. Ohjeet koostuvat ruokavaliosta ja tyhjennykseen käytettävän lääkevalmisteen annosteluohjeesta. (Kairaluoma ym. 2018.)
Noudattamalla ohjeita varmistetaan tähystystutkimuksen onnistuminen. Merkittävä osa onnistunutta toimenpidettä on hyvä ohjaus ja hyvin toteutunut suolentyhjennys ennen toimenpidettä. Suullisen potilasohjauksen tukena tarvitaan myös kirjallista tyhjennysohjetta helpottamaan potilaan esivalmisteluita ja suolentyhjennystä kotona.
Yhteistyöllä kohti onnistunutta ohjausta
LAB-ammattikorkeakoulussa suolistosairauksien hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa toteutettiin kehittämistehtävä, jonka tarkoituksena oli kehittää ummetuspotilaiden suolentyhjennysohjetta sekä osastolla olevien potilaiden valmistelu- ja toimintaohjetta liittyen päivystykselliseen paksusuolen tähystystutkimukseen.
Tavoitteena molempia ohjeita laatiessa oli parantaa potilaan hoidon laatua ja toimenpiteen onnistumista. Tuotoksena syntyi ummetuspotilaiden tyhjennysopas Päijät-Hämeen keskussairaalan vatsakeskukseen ja kirurgian vuodeosasto R4 henkilökunnalle toimintaopas tähystykseen menevän potilaan valmisteluihin. Tarve molemmille ohjeille nousi käytännön työstä. Kun suolentyhjennys ja valmistelut on toteutettu onnistuneesti, onnistuu tähystystutkimus, eikä potilaan hoito tältä osin viivästy. Ummetuspotilaan tyhjennysohje toteutettiin yhteistyössä vatsakeskuksessa lääkärin kanssa. Osasto R4:n toimintaohjeen tekemiseen osallistui osaston henkilökuntaa, lääkäreitä sekä poliklinikan tähystyshoitajia.
Ohjeet otettu kesällä käyttöön
Ohjeet otettiin käyttöön kesän 2024 aikana Päijät-Hämeen keskussairaalan vatsakeskuksessa ja kirurgian vuodeosasto R4:llä. Tyhjennysohje annetaan ummetuspotilaille vatsakeskuksessa potilaiden hakiessa tyhjennysaineita tähystystutkimuksen. Osaston toimintaohje on saatavilla henkilökunnalle sairaalan IMS-järjestelmästä sekä ohjetauluista. Ohjeista kerättiin palautetta kollegoilta ja opiskelukavereilta sähköisellä palautelomakkeella. Saatujen palautteiden perusteella ummetuspotilaan tyhjennysohje sekä toimintaohje osastolle tulee tarpeeseen, ja lisäksi ohjeet koettiin selkeiksi ja helppolukuisiksi.
Kirjoittajat
Maria Arola opiskelee LAB-ammattikorkeakoulun suolistosairauksien erikoistunut osaaja -koulutuksessa ja työskentelee sairaanhoitajana Päijät-Hämeen keskussairaalassa, kirurgia osasto R4:llä.
Mari Välitalo ja Virve Liukkonen opiskelevat LAB-ammattikorkeakoulun suolistosairauksien erikoistunut osaaja -koulutuksessa ja työskentelevät sairaanhoitajina Päijät-Hämeen keskussairaalassa, vatsakeskuksessa.
Marjut Lintunen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä hoitotyön lehtorina.
Lähteet
Iivanainen, A., Jauhiainen, M. & Pikkarainen, P. 2001. Sisätautikirurginen hoitotyö. Helsinki: Tammi.
Kairaluoma, M. & Lantto, E. 2018. Paksu- ja peräsuolen endoskopiat. Gastroenterologia ja hepatologia. Duodecim Oppiportti.
Shimazaki, S. 2020. Woman suffering from a stomach pain. Pexels. Viitattu 1.10.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/woman-suffering-from-a-stomach-pain-5938358/
Tiusanen, T. 2021. Paksusuolen tähystys (kolonoskopia): toimenpiteeseen valmistautuminen ja toimenpiteessä avustaminen. Sairaanhoitajan käsikirja. Terveysportti. Viitattu 27.9.2024. Saatavissa http://www.terveysportti.fi/apps/dtk/shk/article/shk00812/search/kolonoskopia
Tunturi, S. 2024. Ummetus. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 16.9.2024. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00092
