Joillakin saattaa olla mielikuva, että vankeudessa oleskellaan toimettomana kaltereiden ja muurien takana. Tutkintavankeudessa ja suljetussa laitoksessa passiivisuus voi toki olla suurempaa kuin avolaitoksessa, mutta vankiloissa toteutetaan ja mahdollistetaan osallistuminen monenlaiseen toimintaan. Vangeilla on myös lakiin (Vankeuslaki 767) kirjattu velvollisuus osallistua laitoksen järjestämään tai ylläpitämään toimintaan vahvistettuna työ- ja toiminta-aikana (osallistumisvelvollisuus).
Vankeuden täytäntöönpanon tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia kohti rikoksetonta elämäntapaa ja estää rikosten tekeminen rangaistusaikana. Tavoitteeseen liittyen vangeille laaditaan henkilökohtainen suunnitelma rangaistusajan suorittamista ja vapauttamista varten (rangaistusajan suunnitelma). Suunnitelma sisältää tietoa erilaisista asioista, kuten esimerkiksi vangin sijoittamisesta ja vankeusajan toiminnasta. Vankilassa järjestettävillä toiminnoilla taas tarkoitetaan tuomitun valmiuksia edistäviä toimintoja, kuten työtä, koulutusta tai eri ohjelmatoimintoja. (Vankeuslaki 767.)
Kun vankia sijoitetaan vankilan järjestämään tai hyväksymään toimintaan, huomioidaan hänen rangaistusajan suunnitelmansa ja henkilökohtaisten tarpeidensa lisäksi vankilan resurssit, järjestys ja turvallisuus sekä yhteiskunnan turvallisuus. Näillä toiminnoilla pyritään edistämään vankien sijoittumista yhteiskuntaan vahvistamalla heidän valmiuksiaan kohti rikoksetonta elämäntapaa. Lisäksi toiminnoilla tuetaan päihteetöntä elämää sekä ylläpidetään ja parannetaan työ- ja toimintakykyä, osaamista ja ammattitaitoa. (Vankeuslaki 767; Vankeusasetus 548.)
Tavoitteellista ja tarkoituksenmukaista toimintaa
Takala (2021) on ylemmän ammattikorkeakoulun kehittämishankkeessaan kuvannut vankien toimintaan sijoittamisen prosessia ja laatinut Keravan vankilaan toimintaan sijoittamisen mallin vankien ohjelma-, opiskelu- sekä työtoimintaan liittyen.
Vankilan muutostoiminnan ja henkilöstön osaamisen tukemisen lisäksi kehittämishankkeen tarkoituksena oli selkeyttää toimintaan sijoittamisen käytännön työvaiheita sekä edistää laitosturvallisuutta ja vankeusajan opiskelu- ja työtoiminnan yhdistämistä.
Toimintaan sijoittamisessa oleellista on kiinnittää huomiota tuomitun sen hetkiseen tilanteeseen sekä motivoida henkilöä osallistumaan tarkoituksenmukaiseen toimintaan. Esimerkiksi koulutustaustan ja -tarpeiden huomioimisella ja koulutukseen ohjaamisella parannetaan työelämään pääsemisen mahdollisuuksia vankeusajan jälkeen sekä lisätään mahdollisuuksia kiinnittyä takaisin yhteiskuntaan.
Lisäksi toiminnoilla myötävaikutetaan vankien fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä edistetään osaltaan laitosturvallisuutta. Kaiken kaikkiaan vankeusajan toiminnoilla on tärkeä merkitys, sillä yksilön tilanteen edistämisen lisäksi toiminnoilla vaikutetaan myös yhteiskunnan turvallisuuteen. (Takala 2021.)
Kirjoittajat
Jari Takala on keväällä 2021 valmistuva ylemmän AMK-koulutuksen opiskelija sosiaali- ja terveysalan asiakkuusjohtamisen koulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa.
Päivikki Lahtinen on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori ja on toiminut YAMK-opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Takala, J. 2021. Vankeusajan toimintaan sijoittamisen malli. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. Viitattu [5.5.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105108080
Valtioneuvoston asetus vankeudesta 30.4.2015/548
Vankeuslaki 23.9.2005/767. Finlex. Viitattu [5.5.2021.] Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050767
Kuva 1. Wittlieb, E. 2015. Piikkilanka-ketjun-aidan-vankila-960248. Pixabay. Viitattu [10.5.2021.. Saatavissa: https://pixabay.com/photos/barbed-wire-chain-link-fence-prison-960248/
