Varhaiskasvatuksen sosionomikoulutuksen kehittäminen

Ammattikorkeakoulut ovat tehneet pitkäjänteistä ja ansiokasta työtä sosionomitutkinnon kehittämiseksi. Varhaiskasvatuksen lisäpätevyyden tuottavilla opinnoilla on pitkä perinne, ja ne vastaavat pääsääntöisesti mainiosti varhaiskasvatuksen kentän vaatimuksiin.

Työelämäintegroitu oppimisen kehittäminen

Ammattikorkeakoulujen tehtävä perustuu opetukseen, joka vastaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin, mutta pohjautuu samanaikaisesti myös tutkimukseen sekä taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin. Opiskelijoita valmistetaan ammatillisiin asiantuntijatehtäviin sekä tuetaan heidän ammatillista kasvuaan. Ammattikorkeakoululla on myös soveltavaan tutkimustoimintaan, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä jatkuvaan oppimiseen perustuva tehtävä. (Ammattikorkeakoululaki 932/2014; Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 28.12.2018/1368)

Ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet työelämäläheistä tai -integroitua oppimista ja siihen liittyviä pedagogisia malleja. LAB ammattikorkeakoulussa tällainen malli on ”Opi ja kehitä” -malli (mm. Tiittanen & Lettojärvi 2024; Kokko-Muhonen & Murto 2024). Siinä lähtökohtana on opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittäminen yhteistyössä työelämän kanssa. Oppiminen ja opiskelu tapahtuu siinä osittain integroituna opiskelijan omaan työhön esimerkiksi kehittämistehtävien ja harjoittelujen kautta. Opiskeluun sisältyy sekä tiedollisia että taidollisia osuuksia, ja osaamista voi näyttää monin eri tavoin. Opiskelujen alussa kehittäminen ja kehittyminen liittyvät erityisesti opiskelijan omaan toimintaan, mutta laajentuvat kehämäisesti myös työyksikön ja laajemman yhteisön toiminnan kehittämiseen.

Integratiivisen työelämäpedagogiikan mukaisesti koulutuksen tavoitteena olevaan asiantuntijuuden kehittymiseen kuuluu niin käsitteellistä ja teoreettista ymmärrystä, käytännöllistä osaamista kuin myös sosiokulttuurista tietoa (Tynjälä ym. 2020, 16). Konkreettisempana koulutuksen kehittämisen käsitteellisenä työkaluna toimii Community of Inquiry -malli (Garrison ym. 2000; 2010; Shea ym. 2014), joka perustuu tutkivaan yhteisöllisyyteen. Se koostuu kolmesta tärkeästä ulottuvuudesta: kognitiivisesta, sosiaalisesta ja ohjauksellisesta läsnäolosta.

LAB:n koulutuspilotti

Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiön rahoitus mahdollistaa LAB ammattikorkeakoulussa varhaiskasvatuksen sosionomikoulutuksen kehittämisen vuosien 2025 – 2029 välillä. Tämä tapahtuu koulutuspilotin kautta, jossa 33 etelä-karjalaista lastenhoitajana varhaiskasvatuksessa toimivaa ihmistä koulutetaan varhaiskasvatuksen sosionomeiksi. Tähän pilottiin kuuluu myös tutkimusta sekä kehittämistä työyhteisöjen kanssa. Tutkimuksellisesti kiinnostuksen kohteena on, miten opiskelijoiden asiantuntijuus, kriittinen ajattelu, eettinen osaaminen ja vertaistiimien toiminta kehittyvät koulutuksen aikana.

Tässä koulutuspilotissa opetussuunnitelmaa on muokattu siten, että täydentävät opinnot korvautuvat ”Tutki ja kehitä” -opinnoilla (15 op), joissa opiskelijat ja tutkijayliopettaja yhdessä tutkivat keskeisiä ilmiöitä yhdessä oppien ja kehittäen. Näitä ilmiöitä ovat esimerkiksi kriittinen ajattelu, eettinen osaaminen, asiantuntijuus, psykologinen turvallisuus, hyvinvointi ja tiimityöskentely. Opintoihin kuuluu vahva tietopohja ja tieteellisen tiedon reflektointi sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen reflektointi suhteessa itseensä, vertaistiimiin, työyhteisöön ja yhteiskuntaan. Myös ”Opi ja kehitä”-mallin oppimiskokemuksia reflektoidaan yhdessä.

Sivistyspainotteinen osaamisperustaisuus

Tällainen yhteiskehittäminen ja -keskustelu on erityisen tärkeää nykyaikana, kun työelämäintegroituun oppimiseen liittyvää osaamisperustaisuutta kritisoidaan. Vaikka sekä ammattikorkeakouluja että yliopistoja säätelevät lait tunnustavat sen, että opiskelijalla on oikeus saada aikaisempi osaamisensa tunnustetuksi osaksi tutkintoaan (Frisk & Sivenius 2025, 2-6), osaamisperustaisuutta on kritisoitu liiallisesta taitokeskeisyydestä, behaviorismista ja jopa uusliberalistisesta koulutuspolitiikasta (ks. Laajala 2019, 443).

Osaamisperustaisuus voidaan hahmottaa kuitenkin yhtä lailla sivistyksellisenä prosessina, jossa tulokset voidaan saavuttaa monin eri tavoin. Tällöin opettajan roolina on opiskelijan sivistysprosessin reflektiivinen tukeminen. (Ks. Laajala 2019, 441, 443, 454 – 455.) On perusteltua, että tähän sisältyy vahva tiedollinen ja kognitiivinen rooli, jota ei pitäisi osaamisperustaisuuden tai opiskelijakeskeisyyden nimissä häivyttää. Kognitiivisen ja sosiaalisen oppimisen vastakkainasettelun soisikin olevan jo ohi.

Lähteet

Ammattikorkeakoululaki 932/2014

Garrison, D. R., Anderson, T., & Archer, W. (2000). Critical Inquiry in a Text-Based Environment: Computer Conferencing in Higher Education. The Internet and Higher Education, 2, 87-105. http://dx.doi.org/10.1016/S1096-7516(00)00016-6

Garrison, R., Anderson, T., & Archer, W. (2010). The first decade of the community of inquiry framework: A retrospective. The Internet and Higher Education, 13 (1-2), 5-9. https://doi.org/10.1016/j.iheduc.2009.10.003

Kokko-Muhonen, O. & Murto, P. (2024). Varhaiskasvatuksen sosionomin osaaminen syntyy työtä ja opiskelua yhdistämällä. LAB Pro. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/varhaiskasvatuksen-sosionomin-osaaminen-syntyy-tyota-ja-opiskelua-yhdistamalla/

Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 28.12.2018/1368

Shea, P., Hayes, S.K., Uzuner-Smith, S., Gozza-Cohen, M., Vickers, J., & Bidjerano, T. (2014). Reconceptualizing the community of inquiry framework: An exploratory analysis. The Internet and Higher Education, 23, 9-17. https://doi.org/10.1016/j.caeo.2025.100289

Tiittanen, H. & Lettojärvi H. (2024). Työelämäläheisen pedagogiikan kehittäminen vastaamaan työelämän ja ammattikorkeakoulun tavoitteita. LAB RDI Journal. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-rdi-journal/tyoelamalaheisen-pedagogiikan-kehittaminen-vastaamaan-tyoelaman-ja-ammattikorkeakoulun-tavoitteita/

Tynjälä, P., Virtanen, A. & Helin, J. (2020). Työelämäpedagogisia malleja. Teoksessa Virtanen, A., Helin, J. & Tynjälä, P. (toim.), Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa. Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto. 15-21. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8414-4