Vauvahieronnalla voidaan helpottaa vauvan koliikkia, ruuansulatusvaivoja, itkuisuutta tai nukahtamisvaikeuksia. Vauvan kehon hermopäätteitä stimuloidaan ja häntä aktivoidaan muutoin fyysisesti (International Association of Infant Massage 2021; Kellet 2020.) Vauvahieronnalla voidaan edistää vauvan ja vanhemman välisen vuorovaikutussuhteen kehittymistä sekä auttaa tunnistamaan vauvan tarpeita (Heath & Bainbridge 2007).
Vauvahierontatekniikoiden taustalla on ajatus läheisyydestä ja yhteydestä, joita pyritään kosketuksen kautta saavuttamaan (Kuva 1.) (Arponen & Airaksinen 2016). Vauvahieronta ei ole hoitomuoto, vaikka sillä on hyödyllisiä vaikutuksia. Vauvahieronta nähdään terveyttä edistävänä ja sairauksia ennaltaehkäisevänä menetelmänä, jolla voidaan edistää vauvan fyysistä ja psyykkistä kehitystä. Eri puolille kehoa kohdennetut hierontaotteet auttavat laukaisemaan vauvan vartalossa olevia lihasjännityksiä. (Rikala 2008.) Vauvahieronnan yhteys koliikkivaivojen vähenemiseen voi selittyä sillä, että vatsan alueen otteilla edistetään suolen omaa motoriikkaa (Arponen & Airaksinen 2016).
![[Alt-teksti: Pikkuvauva makaa hoitoalustalla naurava ilme kasvoillaan, aikuisen kädet hierovat vauvan jalkoja.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/02/663_2021_Vauvahieronnalla-apua-lapselle-ja-vanhemmille_1.jpg)
Menetelmän hyödyt koskettavat myös vanhempia. Vanhemmat ovat kuvailleet vauvahieronnan rentouttavana ja miellyttävänä, koska sen aikana pääsee kahdenkeskeiseen vuorovaikutukseen vauvan kanssa. Vanhempi voi oppia ymmärtämään paremmin vauvan sanattomia viestejä tulkitessaan hieronnan aiheuttamia reaktioita. Vauvan käsittelyvarmuus voi myös lisääntyä fyysisen kontaktin myötä. (Heath & Bainbridge 2007.) Lisäksi on todettu, että vauvojaan hieroneiden äitien itsetunto sekä kyvykkyyden tunne lisääntyivät (Cruz ym. 2014).
Opasvideo hyödyksi vauvaperheille
LAB-ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tuotoksena valmistui vauvahieronnan opasvideo yhteistyössä Mikkelin keskussairaalan lasten ja vastasyntyneiden vuodeosaston kanssa. Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä vauvaperheiden vanhempien tietoa varhaisesta vuorovaikutuksesta sekä vauvan tarpeisiin vastaamisesta vauvahieronnan avulla (Sokka 2021).
![[Alt-teksti: Naurava vauva pelkkä vaippa yllään hoitopöydällä, aikuisen käsi vauvan vatsan päällä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/02/663_2021_Vauvahieronnalla-apua-lapselle-ja-vanhemmille_2.-uusijpg-1024x575.png)
Vauvahieronnan alkuun helposti
Vauvahierontaa varten tarvitaan öljyä, pyyhe tai viltti, minkä päällä vauva voi maata ja tarvittaessa ylimääräinen pyyhe pissan varalta. Vauvan on oltava kylläinen, virkeä ja rauhallinen. Hierojan on hyvä olla rauhallinen ja hierontatilanteen häiriötön. Vauvalta riisutaan vaatteet, mutta vaipan voi halutessaan jättää paikalleen. Aikaa varataan 20 minuuttia tai sen verran, mikä vauvalle ja hierojalle tuntuu sopivalta. (Heath & Bainbridge 2007.) Vauvahieronnan aikana on tärkeää pitää vauvaan sekä katse- että ihokontakti (kuva 2). Ne tuovat vauvalle turvallisuuden tunteen (Rikala 2008).
On huomioitava, että vauvahieronnan toteuttamiselle on myös esteitä, kuten vauvan kuumeilu tai rokotteen jälkeinen lämmönnousu. (Kellet 2020). Vauvan iholla olevia mustelmia, haavoja tai arpia ei tule hieroa. Jos vauvalle on tehty jokin leikkaus, on leikkauskohta ja sitä ympäröivä alue rauhoitettava siihen asti, kunnes arpikudos on muodostunut ja leikkausalue parantunut. (Heath & Bainbridge 2007). Lisäksi vauvan ihoinfektio, kasvain, tyrä ja suurentuneet imurauhaset ovat vasta-aiheita vauvahieronnalle. Vauvaa ei tule myöskään hieroa, jos hän ei ole vastaanottavainen. Tällöin hieronnasta voi olla hänelle enemmän haittaa kuin hyötyä, ja vauva voi jatkossa suhtautua hierontaan vastentahtoisesti. (Arponen & Airaksinen 2016.)
Kirjoittajat
Elina Sokka valmistui LAB-ammattikorkeakoulusta sairaanhoitajaksi (AMK). Hänen opinnäytetyönsä käsitteli vauvahierontaa menetelmänä varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen sekä vauvan tarpeiden tunnistamiseen ja niiden vastaamiseen.
Anna Romakkaniemi työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Arponen, R. & Airaksinen, O. 2016. Hoitava hieronta. Helsinki: Sanoma Pro.
Cruz, C., Caromano, F., Gonçalves, L., Machado, T. & Voos, M. 2014. Learning and adherence to baby massage after two strategies. Pediatric nursing, 19 (2014), 247−256. Viitattu 26.11.2021. Saatavissa https://onlinelibrary-wiley-com.ezproxy.cc.lut.fi/doi/pdfdirect/10.1111/jspn.12076
Heath, A. & Bainbridge, N. 2007. Vauvahieronta. Helsinki: WSOY.
International Association of Infant Massage (IAIM). 2021. The Many Benefits of Infant Massage. Viitattu 16.2.2021. Saatavissa https://www.iaim.net/massage-your-baby/benefits/
Kellet, J. 2020. The little book of baby massage. London: Dorling Kindersley Limited.
Rikala, K. 2008. Koliikkiopas. Vauvan vatsa kuntoon hieronnalla ja ruokavaliolla. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Sokka, E. 2021. Vauvahieronta. Opasvideo Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden vauvaperheille. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Hoitotyön ala. Viitattu 26.11.2021. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201171334
