Talousrikoksista tehdään vuosittain useita tuhansia rikosilmoituksia. Tästä määrästä hieman alle tuhat on verorikoksia. Suurin osa näistä tapahtuu yritystoiminnassa tai siihen verrattavassa toiminnassa. (Tuovi 2022.)
Julkista taloutta vastaan kohdistuvista rikoksista voidaan tuomita veropetoksesta joko lievän tai törkeän tekomuodon mukaan. Veropetoksesta tulee tuomita se, joka on välttänyt tai yrittänyt välttää veroa. Myös veropetoksen yritys on näin ollen rinnastettu täytettyyn tekoon. (Sahavirta 2007.) Käytännön tasolla kysymys on siitä, että verovelvollinen pyrkii lainvastaisin keinoin vapautumaan veroista sen jälkeen, kun verovelan synnyttäneet seikat ovat toteutuneet. (Myrsky & Räbinä 2015.)
Rikoslain (19.12.1889/39) 29 luvun 1 § mukaan veropetoksen tunnusmerkistö täyttyy, mikäli jokin seuraavista toteutuu:
- viranomaiselle annetaan virheellistä tietoa jostain veron määräämiseen liittyvästä seikasta,
- veroilmoituksessa salataan jokin veron määräämiseen vaikuttava seikka,
- verotusta varten säädetty velvollisuus laiminlyödään veron välttämistarkoituksessa ja tällä on vaikutusta veron määräämiselle tai
- verovelvollinen toimii muuten petollisesti.
Näin toimimalla verovelvollisen tarkoituksena on aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron kokonaan määräämättä jättäminen tai sen määrääminen liian pienenä taikka jopa veron aiheeton palautus. Toisaalta määrättyjen verojen maksamatta jättäminen ei täytä veropetoksen tunnusmerkistöä (Teperi 2009).
Suunnitelmallisuus ja hyöty
Jos veropetoksessa tavoitellaan merkittävää taloudellista hyötyä tai rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti ja on kokonaisuutena arvostellen törkeä, on tekijä tuomittava törkeästä veropetoksesta vankeuteen (Rikoslaki 19.12.1889/39, 29:2 §).
Taloudellisen hyödyn määrää ei ole rajattu mihinkään tiettyyn euromäärään, vaan se arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Kuitenkin aiemmassa oikeuskäytännössä on arvioitavissa, että kun vältettyjen verojen määrä on vähintään 15 000–20 000 euroa, alkaa se täyttää lainsäätäjän tarkoittaman merkittävän taloudellisen hyödyn. (Finsta.)
Tunnusmerkistössä olevalla suunnitelmallisuudella tarkoitetaan sitä, että tekoon on käytetty paljon aikaa, resursseja sekä ylipäätänsä ammattitaitoa. Myös todellisuutta vastaamattomat tositteet sekä perusteettomat kirjaukset kirjanpitoon ilmentävät vahvasti teon erityistä suunnitelmallisuutta. (Finsta 2022.) Tällaista toimintaa on esimerkiksi kuittikauppa, jossa toimijalta ostetaan vääränsisältöisiä kuitteja ja nämä merkitään kuluksi yrityksen kirjanpitoon veronvälttämistarkoituksessa.
Avainasemassa verohyödyn määrä
Kuuselan (2022) opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että törkeän veropetoksen tunnusmerkistön täyttymisen edellytyksenä eri oikeusasteissa on vältettyjen verojen poikkeuksellisen suuri määrä sekä toiminnan erityinen suunnitelmallisuus. Arvioinnissa merkittävintä on saavutetun verohyödyn määrä, eikä esimerkiksi se, kuinka suuri vähennys verotukseen on tehty. Teon törkeyttä arvioitaessa tulee kokonaisuus ottaa huomioon yksittäisten seikkojen sijasta. Näin ollen pelkkä huomattava taloudellinen hyöty ei välttämättä yksin tee rikosta törkeäksi.
Törkeän veropetoksen osalta teon suunnitelmallisuuteen viittaa esimerkiksi se, että toiminta on jatkunut pidempään kuin yhden vuoden. Kuittikauppa on erittäin hyvä esimerkki siitä, mikä tekee vältettyjen verojen ohella rikoksesta törkeän, koska teossa on erityisen paljon viitteitä suunnitelmallisesta toiminnasta. (Kuusela 2022)
Kirjoittajat
Verna Kuusela valmistuu tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2022.
Jarmo Kemppinen on lehtori, yritysjuridiikan KTM, LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Finsta. 2022. Verorikokset. Viitattu 17.11.2022. Saatavissa https://finsta.fi/osaamisalueet/talousrikosoikeudenkaynnit/verorikokset/
Kuusela, V. 2022. Yrityksissä tapahtuvat törkeät veropetokset suomalaisessa oikeuskäytännössä. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lappeenranta. Viitattu 17.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112423948
Myrsky, M. & Räbinä, T. 2015. Verotusmenettely ja muutoksenhaku. 7. uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent Oy.
QuinceCreative. 2018. Raha, varastaa, säästöt. Pixabay. Viitattu (19.11.2022). Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/possu-pankki-raha-tallentaa-3623866/
Rikoslaki 19.12.1889/39. Finlex. Viitattu 17.11.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001
Sahavirta, R. 2007. Verorikokset. Teoksessa Lahti, R. & Koponen, P. (toim.) Talousrikokset. Helsinki: Suomalainen Lakimiesyhdistys, 177–226.
Teperi, V. 2009. Verorikkomus ja veropetos. Tilisanomat. Viitattu 19.11.2022. Saatavissa https://tilisanomat.fi/yleiset/verorikkomus-ja-veropetos
