Virtuaalisen luonnon mahdollisuudet muistisairaan arjessa

Luonnon hyvinvointivaikutuksia on tutkittu paljon ja luontokokemuksen on havaittu muun muassa alentavan verenpainetta ja kohentavan mielialaa (Mielenterveystalo 2023a). Luonnon hyvinvointivaikutuksia on nykyisin alettu hyödyntää myös virtuaalisesti, koska sen avulla arkeen voidaan sisällyttää luontokokemuksia, vaikka ulkona liikkuminen olisi muuten rajoittunutta (Mielenterveystalo 2023b). Elinympäristössä aisteja aktivoiva ja miellyttävä ympäristö ylläpitää muistisairaan aistitoimintoja ja vireystilaa sekä lisää huomiointia ja muistitoimintoja (Björkqvist & Rappe 2021, 12). Huotilaisen ym. (2019, 8–9) mukaan elvyttävä luontoympäristö sisältää kasvillisuutta, vettä, monipuolisuutta sekä vaihtelevuutta. Fyysisen luonnon lisäksi myönteisiä hyvinvointivaikutuksia voi saada myös luontokuvista, -äänistä ja -videoista (Mielenterveystalo 2023c).

Virtuaalinen luonto toimintakyvyn edistäjänä

Virtuaaliluontoa voidaan hyödyntää osana muistisairaan arkea lisäämään liikunnan määrää, motivoimaan liikkumaan ja aktivoimaan muistoja (Stenberg 2015, 11; Salminen ym. 2016, 35). Parhaiten myönteisiä vaikutuksia näyttäisivät tuovan luonnonmukaiset ympäristöt ja erityisesti dynaaminen vesimaisemaympäristö. Virtuaaliympäristöt voivat vaikuttaa myönteisesti esimerkiksi parasympaattiseen hermostoon ja verenpaineeseen. (Chiang ym. 2019; Yu ym. 2020.) Lisäksi virtuaaliluonnolla näyttäisi olevan vaikutusta muistisairaan valppauteen ja mielihyvän tunteeseen (Moyle ym. 2017).

Elämyksiä reittiohjelmiston avulla

Medeka-reittiohjelmisto on virtuaalinen ohjelmisto, jossa hyödynnetään suurimmaksi osaksi Suomessa kuvattuja todellisia luonto- ja kaupunkiympäristöjä. Ympäristöt on kuvattu reitinomaisesti, jotta niihin eläytyminen olisi helpompaa. Reittiohjelmistoa voi käyttää jo olemassa olevilla kuntoutuslaitteilla eikä samanaikaista käyttäjämäärää ole rajoitettu. (Punto 2023.) Reittiohjelmistoa voidaan hyödyntää mm. muistelun tukena, osana fyysistä harjoittelua tai osana ryhmämuotoista aktiviteettia kuten tietovisaa tai bingoa. Fyysistä harjoittelua voidaan toteuttaa esimerkiksi tuolijumppana, tasapainoharjoitteluna tai eri kuntoutuslaitteilla harjoitellen. Kokonaisvaltaisemman luontokokemuksen saamiseksi voidaan käyttöön yhdistää erilaisia aisteja aktivoivia ääniä, hajuja ja materiaaleja kuten kukkia, luonnonääniä, kiviä tai hiekkaa.

LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapiakoulutukseen kuuluvan opinnäytetyön tuotoksena tehtiin opas Medeka-reittiohjelmistosta osana kuntouttavaa arkea tehostetussa palveluasumisessa. Opas keskittyi virtuaalisten ympäristöjen hyödyntämiseen muistisairaan arjessa, virtuaalikuntoutuksen vaikuttavuuteen sekä Medeka-reittiohjelmiston mahdollisuuksiin. Opas on suunnattu erityisesti tehostetun palveluasumisyksikön fysioterapeuteille ja hoitohenkilökunnalle. (Vaittinen 2023.)

Lähteet 

Björkqvist, T. & Rappe, E. 2021. Ympäristö muistin tukena. Ikäinstituutti ja sosiaalitaito. Helsinki. Viitattu 13.5.2023. Saatavissa https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2021/04/ymparisto-muistin-tukena_Saav3.pdf

Chiang, Y., Shi, Y., Zhang, B. & Wang, X. 2019. The influence of forest resting environments on stress using virtual reality. National Library of Medicine. Viitattu 1.11.2022. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6765889/

Huotilainen, M., Leinikka, M., Neuvonen, M., Ojala, A., Tyrväinen, L. & Yli-Viikari, A. 2019. Virtuaaliluontoympäristöt työhyvinvoinnin voimavarana. Virtunature-tutkimushankkeen loppuraportti. Viitattu 8.11.2022. Saatavissa https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/544530/luke-luobio_51_2019.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Mielenterveystalo. 2023a. Miten luonto vaikuttaa hyvinvointiin. Omahoito-ohjelma. Viitattu 25.10.2022. Saatavissa https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/hyvinvointia-luonnosta/miten-luonto-vaikuttaa-hyvinvointiin

Mielenterveystalo. 2023b. Mene luontoon virtuaalisesti. Omahoito-ohjelma. Viitattu 2.12.2023. Saatavissa https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/hyvinvointia-luonnosta/9-mene-luontoon-virtuaalisesti

Mielenterveystalo. 2023c. Miten tuoda luontoa kotiin. Omahoito-ohjelma. Viitattu 2012.2023. Saatavissa https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/hyvinvointia-luonnosta/miten-tuoda-luontoa-kotiin

Moyle, W., Jones, C., Dwan, T. & Petrovich, T. 2017. Effectiveness of a virtual reality forest on people with dementia: a mixed methods pilot study. The Gerontologist, Volume 58, Issue 3, June 2018, 478–487. Viitattu 3.11.2022. Saatavissa https://academic.oup.com/gerontologist/article/58/3/478/3072156?login=false

Punto, K. 2023. Medeka Oy:n toimitusjohtaja. Haastattelu. 30.1.2023.

Salminen, A., Hiekkala, S. & Stenberg J. 2016. Etäkuntoutus. Kelan tutkimus. Helsinki. Viitattu 3.10.2022. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/731dd5ea-1a52-4ea1-b07a-b5458e4a6e12/content

Stenberg, T. 2015. Muistelu vuorovaikutusmenetelmänä. Ikäinstituutti. Viitattu 11.11.2022. Saatavissa https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2016/08/muistelu-vuorovaikutusmenetelmänä.pdf

Vaittinen, I. 2023. Virtuaalikuntoutuksen hyödyntäminen muistisairaan kuntouttavassa arjessa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110628720

Yu, C., Lee, H., Lu, W., Huang, Y. & Browning, M. 2020. Restorative effects of virtual natural settings on middle-aged and elderly adults. Urban Forestry & Urban Greening, Vol 56, 126863. ScienceDirect. Viitattu 13.9.2022. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1618866720306804