Voisiko luontoa hyödyntää MS-taudin kuntoutusympäristönä?

MS-tauti, toiselta nimeltään multippeliskleroosi, on tulehduksellinen neurologinen sairaus (MS-tauti: Käypä hoito –suositus 2024). Kuntoutus on olennaista MS-taudin hoidossa (Halabchi ym. 2017; MS-tauti: Käypä hoito –suositus 2024) ja MS-taudin tavanomainen kuntoutus ja fysioterapia pitävät sisällään muun muassa lihasvoimaharjoittelua, tasapainoharjoittelua ja aerobista harjoittelua (Korpi ym. 2022, 165–166, 171–172).

Kuntoutus on MS-taudissa turvallista ja tehokasta. Tasapainoharjoittelulla edistetään asennonhallintaa ja vähennetään kaatumisriskiä. Voimaharjoittelu lisää lihasvoimaa ja -kestävyyttä ja aerobinen harjoittelu parantaa sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä, mielialaa ja yleistä elämänlaatua. (Halabchi ym. 2017.) Näiden erilaisten harjoitusmuotojen yhdisteleminen voi olla suositeltavaa MS-taudin kuntoutuksessa (Korpi ym. 2022, 171).

Luonnon hyödyt kuntoutuksessa

Tavanomainen kuntoutus toteutuu yleensä sisätiloissa, mikä ei välttämättä tyydytä kuntoutujien toiveita ja mieltymyksiä. Viime vuosina on alettu ymmärtää luonnon mahdollisuudet kuntoutusympäristönä. Sisätiloissa toteutettu kuntoutus pystytään siirtämään luontoympäristöön, jolloin kuntoutuja saavuttaa sekä liikunnan aikaansaamat hyödyt että luonnon terveyshyödyt. (Busk ym. 2023.) Luontoympäristöä voidaan hyödyntää erityisesti liikuntarajoitteisilla ihmisillä fyysiseen kuntoutukseen, kun se toteutetaan terveydenhuollon ammattilaisen avustuksella (Zhang ym. 2017).

Heckmannin ym. (2023) katsaus paljasti, että luonnosta MS-taudin kuntoutusympäristönä ei ole tehty tutkimuksia. Luonnossa toteutettu kuntoutus voi kuitenkin olla hyödyllistä neurologissa sairauksissa, ja myös MS-tautia sairastava voi hyötyä luonnosta kuntoutusympäristönä luonnon näyttöön perustuvien terveysvaikutusten myötä.

MS-taudin kuntoutuksen tulee toteutua pitkäjänteisesti ja säännöllisesti vähintään kolmesti viikossa, ja yksittäisen harjoittelukerran optimaalinen kesto on 45–60 minuuttia (Korpi ym. 2022, 171–172). Myös luonnosta saatavat terveyshyödyt ovat sitä vaikuttavammat, mitä säännöllisemmin luonnossa oleskellaan ja liikutaan (Tyrväinen ym. 2024, 11–12). MS-taudissa fyysinen aktiivisuus on tyypillisesti vähäisempää kuin muulla väestöllä (Halabchi ym. 2017). Luonto puolestaan motivoi ihmisiä liikkumaan, ja luontoliikunta koetaan yleensä rasitukseltaan kevyemmäksi kuin sisäliikunta (Tyrväinen ym. 2024, 11–12).

MS-tautiin voi liittyä masennusta ja poikkeuksellista uupumusta (MS-tauti: Käypä hoito –suositus 2024). Luontoympäristöjen mahdollisuudet on tunnistettu mielenterveyshäiriöiden hoidossa ja kuntoutuksessa ja luontoympäristöä voidaan hyödyntää turvallisesti muun muassa masennuksen hoidossa (Hyvönen 2023). Lisäksi luontoympäristössä toteutettu kuntoutus on lievittänyt uupumusta enemmän kuin sisätilassa toteutettu kuntoutus aivohalvausta koskevassa tutkimuksessa (Heckmann ym. 2023). Näin ollen tavanomaisen kuntoutuksen hyötyjen ohella luonto voi kuntoutusympäristönä (Kuva 1) mahdollistaa erilaisten luonnon terveysvaikutusten saavuttamisen (Busk ym. 2023).

Tulevaisuuden mahdollisuudet

Tuoreessa tutkimuksessa todetaan, että luontoympäristön mahdollisuuksia tulisi tutkia ja hyödyntää yhä enemmän sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa (Tyrväinen ym. 2024, 54). Tulevaisuudessa fysioterapiassa on suositeltavaa huomioida luonnon merkitys kuntoutuksessa sekä luontoympäristön vaikutus kuntoutujien terveyteen ja hyvinvointiin. Luonnon huomioiminen fysioterapiassa voi edistää yksilöiden terveyden lisäksi myös laajemmin kansanterveyttä. (Stanhope ym. 2023, 230–231, 234.) Tarvitaan kuitenkin lisää tietoa siitä, miten luonnossa toteutettu kuntoutus vaikuttaa esimerkiksi kuntoutujien kokemuksiin ja motivaatioon, ja saadaanko luonnon avulla todella huomattavaa lisähyötyjä tavanomaiseen sisätilassa toteutettuun kuntoutukseen verrattuna (Busk ym. 2023).

Airlan ja Sinkkosen (2024) opinnäytetyö käsittelee luontoympäristöä, MS-tautia ja MS-taudin kuntoutusta, ja tuloksena oli myös opas MS-kuntoutujille harjoitteista luontoympäristössä.

Lähteet

Airla, L-K. & Sinkkonen, P. 2024. Luonto osana MS-taudin kuntoutusta : opas MS-kuntoutujille. Opinnäytetyö (AMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.12.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121837253

Busk, H., Ahler, J., Bricca, A., Holm, P., Poulsen, D., Skou, S. & Tang, L. 2023. Exercisebased rehabilitation in and with nature: a scoping review mapping available interventions. Annals of Medicine. Vol. 55 (2). Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/07853890.2023.2267083

Halabchi, F., Alizadeh, Z., Sahraian, M. & Abolhasani, M. 2017. Exercise presciption for patients with multiple sclerosis; potential benefits and practical recommendations. BMC Neurology. Vol. 17, 185. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://bmcneurol.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12883-017-0960-9#Abs1

Heckmann, J., Kiem, M. & Immich, G. 2023. Forest Therapy as a Nature-Based Intervention: An Option for Neurological Rehabilitation. Complementary Medicine Research. Vol. 31 (1), 56–63. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa rajoitetusti https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/37827137/

Hyvönen, K., Salonen, K., Paakkolanvaara, J-V., Väkeväinen, P. & Korpela, K. 2023. Effects of nature-based intervention in the treatment of depression: A multi-center, randomized controlled trial. Journal of Environmental Psychology. Vol. 85. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0272494422001955

Korpi, J., Paltamaa, J., Rintala, A., Korpi, H. & Sjögren, T. 2022. MS-kuntoutujien fysioterapian vaikuttavuus ja merkityksellisyys. Terapeuttisen harjoittelun vaikuttavuus multippeliskleroosia sairastavien henkilöiden tasapainoon asennon vaihtamisen ja ylläpitämisen aikana. Teoksessa Sjögren, T., Rintala, A., Paltamaa, J. & Korpi, H. (toim.) Fysioterapian vaikuttavuus ja merkityksellisyys aivoverenkiertohäiriötä ja multippeliskleroosia sairastaville kuntoutujille. Järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset kävelyn ja tasapainon meta-analyyseista ja fysioterapian koetun merkityksellisyyden metasynteeseistä. Helsinki: Kela, 161–177. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/85979/Tutkimuksia161_saavutettava.pdf?sequence=1&isAllowed=y

MS-tauti. Käypä hoito –suositus. 2024 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi36070

Tyrväinen, L., Halonen, J., Pasanen, T., Ojala, A., Täubel, M., Kivelä, S., Leskelä, R-L., Pennanen, P., Manninen, J., Sinkkonen, A., Haahtela, T., Haveri, H., Grotenfelt-Enegren, M., Lankia, T. & Neuvonen, M. 2024. Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Luonnonvarakeskus. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2024. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/555356/luke-luobio_76_2024.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Zhang, G., Poulsen, D., Lygum,V., Corazon, M., Gramkow, M. & Stigsdotter, U. 2017. Health-Promoting Nature Access for People with Mobility Impairments: A Systematic Review. International Journal of Environmental Research and Public Health. Vol. 14 (7), 703. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijerph14070703