Waste4Soil-hanke testaa vuosien 2024 ja 2025 aikana kahtena kasvukautena erilaisia maanparannusaineita, joita on kehitetty LAB-ammattikorkeakoulun laboratoriossa Lahden kampuksella. Koulutuskeskus Salpaus järjestää maatalousalan tutkintokoulutusta Asikkalan toimipisteessään ja lupautui käytännössä hoitamaan ohrakoeviljelmän perustamisen ja hoidon, koska nämä aktiviteetit palvelevat esimerkiksi opiskelijoiden kesäharjoittelukautta.
Linkki Waste4Soil-hankkeen nettisivuille.
Lannoituskoeviljelmä sisältää viisi 3×3 neliömetrin ruutua, joiden rajaukset merkitään myöhemmin koealueeseen tarkemmin (Kuva 1). Koeruudut ovat: 1) biohiili, 2) kalaliete ja mädäte, 3) biohiili, kalaliete ja mädäte, 4) lannoittamaton maaperäkontrollialue ja 5) Salpauksen käyttämä ohran peruslannoite. Erityisesti biohiilen käyttö on noussut lannoite- ja maanparannusaineiden tuotekehitykseen ja kaupalliseen tuotantoonkin viime vuosina. Biohiilen kohdalla ei voida kuitenkaan puhua yksittäisestä biohiilituotteesta, vaan se muodostaa kokonaisen tuoteperheen ominaisuuksiltaan ja käyttökohteiltaan hyvin erilaisia tuotteita (Elo et al. 2021, 19). Koeviljelykokeilussa on merkittävää se, että Waste4Soil-hankkeessa Päijät-Häme on seitsemästä eurooppalaisesta living lab -alueesta ainoa, joka on ottanut kalalietteen tutkimuskohteekseen.
Ukrainan sota vauhditti maanparannusaineiden kehitystä EU:ssa ja Suomessa
Euroopan parlamentti (2022, 1, 5) totesi päätöslauselmassaan, että Ukrainan sodan myötä EU tarvitsee kiireellisesti toimintasuunnitelman elintarviketurvan varmistamiseksi EU:ssa ja sen ulkopuolella. Venäjän hyökättyä Ukrainaan on odotettavissa lannoitteiden hinnan nousu, koska EU on vahvasti riippuvainen lannoitteiden tuonnista Venäjältä ja kaliumkarbonaatin tuonnista Valko-Venäjältä. Tämä tilanne on antanut sysäyksen uusien kierrätyslannoitteiden ja -maanparannusaineiden kehityksessä ja siksi esimerkiksi Waste4Soil on yksi eurooppalaisia alan tutkimuksen ja tuotekehityksen kärkihankkeita (2023–2027).
Sota Ukrainassa on sysäys myös kotimaisen lannoitetuotannon kasvattamiselle, ja kyse on samalla myös yritysten arvojen muuttumisesta. Yritykset ovat havahtuneet omavaraisuuteen huoltovarmuuden näkökulmasta, ja siksi niiden kannattaisi tutkituttaa hiili- ja ravinnepitoiset sivuvirtansa (Kaipainen 2022). Waste4Soil-hankkeessa ovatkin mukana Päijät-Hämeen johtavat elintarvikealan toimijat, jotka tuottavat viljaan ja kalaan perustuvia sivuvirtoja.
Elintarviketeollisuuden sivuvirta – jäte, sivutuote vai tuote?
Elintarviketeollisuuden sivuvirrat ovat esimerkki kiertotalouden kehittämisen haasteellisuudesta mutta samalla myös sen etenemisestä. Esimerkiksi vehnänleseen kohdalla puhutaan sivuvirrasta ja sivutuotteesta. Ohran- ja kaurankuoren tai vaikkapa mäskin kohdalla puhutaan poltettaessa jätteinä, mutta ne muuntautuvat tuotteiksi, jos niistä valmistetaan eläinrehua. Oleellista onkin, miten korkealle arvoketjussa sivuvirran hyödyntäminen päätyy: eläinrehu on arvohierarkiassa korkeammalla kuin lannoite tai maanparannusaine.
Kiertotalouden arvonluonnin kannalta on myös tärkeää, että kehitystyössä tehdään tiivistä alueellista yhteistyötä ja uusia synergioita pystytään hyödyntämään. Näin luodaan uusia yhteistyömuotoja ja verkostoja henkilöiden välillä, kuten Salpauksen maatalousoppilaitoksen ja LABin teknologiayksikön esimerkki osoittaa.
Kirjoittaja
Anne-Marie Tuomala toimii Waste4Soil-hankkeen projektipäällikkönä ja ympäristöteknologian lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikössä. Hänellä on vuosikymmenten kokemus kansainvälisten TKI-hankkeiden rahoitushausta ja toteutuksesta.
Lähteet
Elo, A., Nummela, J. & Kymäläinen, M. 2021. Biohiili kiertotalousratkaisuna Kanta-Hämeessä. HAMKin e-julkaisuja 5/2021. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.6.2024. Saatavissa https://issuu.com/hamkuas/docs/hamk_elo_nummela_kymalainen_biohiili_kiertotalousr/1
Euroopan parlamentti. 2022. Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. maaliskuuta 2022 EU:n kiireellisen toimintasuunnitelman tarpeesta elintarviketurvan varmistamiseksi EU:ssa ja sen ulkopuolella Venäjän hyökättyä Ukrainaan (2022/2593(RSP). Hyväksytyt tekstit P9_TA(2022)0099. Viitattu 3.6.2024. Saatavissa https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-9-2022-0099_FI.pdf
Kaipainen, M. 2022. Venäjän hyökkäyksen tuomaan lannoitepulaan olisi yksinkertainen ratkaisu, mutta raaka-aine päätyy Suomessa kaatopaikoille – kierrätys on liian kallista. Yle Maatalous 1.4.2022. Viitattu 3.6.2024. Saatavissa https://yle.fi/a/3-12385980
Linkit
Waste4Soil-hanke. 2024. Turning food waste into sustainable soil improvers for better soil health and improved food systems. Viitattu 31.5.2024. Saatavissa https://waste4soil.eu/
