Pintamaa aluerakentamisen resurssina

Rakentamisessa orgaanista ainesta sisältävä pintamaa kuoritaan tasalaatuisen rakennusalustan saavuttamiseksi (Rakennustieto 2020). Aluerakentamisessa paras tapa maaperän ja kasvillisuuden suojelun kannalta olisi pyrkiä säästämään mahdollisimman suuri maa-ala kaivamiselta ja sisällyttää sitä alueelle rakennettaviin viheralueisiin. Kuoritusta pintamaasta voidaan valmistaa viherrakentamisessa käytettävää kierrätyskasvualustamaata. Sen sisältämät ravinteet, hiilivarasto, eliöstö ja kasvillisuus ovat kustannustehokas resurssi viherrakentamisen ja kasvillisuussuunnittelun lähtökohdiksi.

Kuva 1. Pintamaiden käyttösuunnitelmaesimerkki (WSP Finland Oy 2019, 17).

Ilmastotekoja ja monimuotoisuuden säilyttämistä

Ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen tiekartassa tavoitteena on luoda keinot, joilla rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä viimeistään vuonna 2025. Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmässä tontin maaosat on myös sisällytetty arviointiin. Kasvillisuutta tai kasvillisuuden, maaperän ja vesistöjen muutoksista aiheutuvia ilmastovaikutuksia ei kuitenkaan huomioida. Niiden sisällyttäminen arviointiin vaatii vielä paljon tutkimusta. (Ympäristöministeriö 2019, 18.)

Viherympäristöliiton julkaiseman ohjeen Kierrätysmaiden käyttö viherrakentamisen kasvualustoissa tarkoituksena on edistää kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen toteutumista viherrakentamisen kasvualustoissa. Kierrätysmaiden käyttö vähentää uusien luonnonvarojen käyttötarvetta ja rakentamisen kuljetuskustannuksia sekä lisää rakennetun ympäristön biologista monimuotoisuutta. Kierrätyskasvualustojen käytön edellytyksenä on käytettävien maa-ainesten laadun ennakolta selvittäminen. Pilaantuneiden maa-ainesten ja haitallisia vieraslajeja sisältävien maiden käyttökelvottomuus rajoittaa käytettävien maa-ainesten määrää. (WSP Finland Oy 2019, 10-11)

Helsingin kaupunki valmistaa aluerakentamisessa pois kuorituista pintamaista ja lehtikompostista tuotteistettuja kierrätyskasvualustoja. Tuotteistus sujuvoittaa maa-ainesten kierrätysprosessia ja mahdollistaa erilaatuisten kierrätysmaiden käytön erilaisissa maanrakennustarpeissa. Myös jotkin pilaantuneisuuden raja-arvot ylittävien kynnysarvomaiden käyttöä esimerkiksi moottoriteiden viherrakentamisessa ja haitallisten vieraslajien tuhoamisen mahdollisuutta käytettävästä maa-aineksesta selvitetään. (Helsingin ilmastoteot 2021.)

Kuva 2. Valmista kasvualustamaata (WSP Finland Oy 2019, 1).

Eliöstöltään rikas kasvipeitteinen maaperä on myös rakenteeltaan toimiva. Tällainen maaperä vähentää hulevesivalumaa ja sitä myötä kiintoaineksen, ravinteiden ja haitta-aineiden huuhtoutumista vesistöihin. Biologiseen monimuotoisuuteen ja maaperäeliöstön säilyttämiseen pyrkivä kierrätysmaakäyttö lisää ekosysteemien toimivuutta siis myös laajemmin kuin pelkällä rakentamisalueella.

Kirjoittajat

Matti Koutonen on energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, joka on tehnyt opinnäytetyönsä pintamaan hiilivarastoista Helsingin aluerakentamisessa ja pintamaan kierrätyskäytänteistä.  

Jussi Kuusela työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa tekniikan alan lehtorina, ja hän toimi Matti Koutosen opinnäytetyön ohjaajana.

Lähteet

Helsingin ilmastoteot 2021. Kierrätyskasvualustat. [Viitattu 5.6.2021.] Saatavissa https://helsinginilmastoteot.fi/kaupungin-ilmastotyo/kierratyskasvualustat/

Rakennustieto. 2020. InfraRYL. [Viitattu 15.3.] Saatavissa https://ryl.rakennustieto.fi/

WSP Finland Oy. 2019. Kierrätysmaiden käyttö viherrakentamisen kasvualustoissa. Kestävän ympäristörakentamisen ohje 2019. Viherympäristöliitto. [Viitattu 22.3 2021.] Saatavissa https://www.vyl.fi/site/assets/files/3060/kierra_tyskasvualustaohje_2019.pdf

Ympäristöministeriö. 2019. Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä. Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:22. [Viitattu 3.6.2021.] Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161761/YM_2019_22_Rakennuksen_vahahiilisyyden_arviointimenetelma.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Linkit

Linkki 1. Ympäristöministeriö 2019. Vähähiilisen rakentamisen tiekartta. [Viitattu 3.6.2021.] Saatavissa: https://ym.fi/vahahiilisen-rakentamisen-tiekartta

Linkki 2. WSP Finland Oy. 2019. Kierrätysmaiden käyttö viherrakentamisen kasvualustoissa. Kestävän ympäristörakentamisen ohje 2019. Viherympäristöliitto. [Viitattu 22.3 2021.] Saatavissa https://www.vyl.fi/site/assets/files/3060/kierra_tyskasvualustaohje_2019.pdf

Linkki 3. Helsingin ilmastoteot 2021. Kierrätyskasvualustat. [Viitattu 5.6.2021.] Saatavissa https://helsinginilmastoteot.fi/kaupungin-ilmastotyo/kierratyskasvualustat/

Linkki 4. Koutonen, M. 2021. Pintamaan hiilivarastot Helsingin aluerakentamisessa. Rakentamisen vaikutus hiilivarastoihin ja pintamaan kierrätyskäytänteet. Opinnäytetyö. LAB ammattikorkeakoulu. [Viitattu 30.5.2021.] Saatavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052511139

Kuvat

Kuva 1. WSP Finland Oy. 2019. Kierrätysmaiden käyttö viherrakentamisen kasvualustoissa. Kestävän ympäristörakentamisen ohje 2019. Viherympäristöliitto. 17. [Viitattu 22.3 2021.] Saatavissa https://www.vyl.fi/site/assets/files/3060/kierra_tyskasvualustaohje_2019.pdf

Kuva 2. WSP Finland Oy. 2019. Kierrätysmaiden käyttö viherrakentamisen kasvualustoissa. Kestävän ympäristörakentamisen ohje 2019. Viherympäristöliitto. 1. [Viitattu 22.3 2021.] Saatavissa https://www.vyl.fi/site/assets/files/3060/kierra_tyskasvualustaohje_2019.pdf