Laajojen väestötutkimusten perusteella noin 15 prosentilla lapsista arvioidaan olevan mielenterveyden häiriö, joka täyttää varsinaisen diagnoosin kriteerit. Vaikka vakavampien häiriöiden esiintyvyydessä ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia, lieväasteinen psyykkinen oireilu on huomattavasti yleistynyt. Lapsilla tämä näkyy erityisesti ADHD-tyyppisenä käyttäytymisenä, käytöshaasteina sekä lisääntyneenä ahdistuneisuutena. (THL 2024.)
Samaan aikaan lasten hyvinvoinnille tärkeä liikunnan ja leikin määrä on huolestuttavasti vähentynyt. Yksi keskeinen syy liikkeen ja leikin vähenemiseen on ruutuajan kasvu: Älylaitteet tarjoavat helposti saatavilla olevaa viihdettä, joka sitoo lapsen paikallaan olevaan elintapaan (Haidt 2024).
Haapala ym. (2025) tutkimuksen mukaan arki, joka sisältää kohtuullisesti ruutuaikaa ja monipuolista liikuntaa, on lapsen hyvinvoinnin perusta, joka voi auttaa ehkäisemään myöhempiä mielenterveyden ongelmia.
Terveyden ja toimintakyvyn kannalta alle 8-vuotiaalle lapselle suositellaan vähintään kolme tuntia liikuntaa päivässä. Liikunta voi olla kevyempää liikkumista, reipasta ulkoilua tai fyysisesti kuormittavaa aktiivisuutta. Lapsen tulisi välttää yli tunnin pituisia istumisia ja mielellään tauottaa lyhyempiäkin paikalla oloja mieluisalla tekemisellä. Lapselle tulee suoda mahdollisuus myös rentoutua ja rauhoittua. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016).
Varhainen puuttuminen vähäiseen liikkeeseen ja leikkiin on olennainen osa lasten mielenterveyden tukemista. Lapsen hyvinvoinnin edistäminen edellyttää, että huomio kohdistuu myös koko perheeseen sekä perheen voimavaroihin, arkeen ja mahdollisuuksiin tukea lapsen kehitystä.
![[Alt-teksti: Pieni tyttö istuu puun rungon päällä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/06/250_2025_Yha-nuoremmat-lapset-tarvitsevat-ohjausta-mielenterveytta-tukevaan-liikkeeseen-ja-leikkiin-1-1024x574.jpg)
Kuva 1. Leikin kautta voidaan vahvistaa tunne-elämän kehitystä ja vuorovaikutustaitoja. (Dimintrova 2016.)
Leikki on lapselle luontainen tapa olla, oppia ja ilmaista itseään. Sen kautta voidaan vahvistaa sekä tunne-elämän kehitystä että vuorovaikutustaitoja, jotka ovat keskeisiä mielenterveyden rakennuspalikoita. Varhaiset kokemukset luovat perustan myös myöhemmälle kehitykselle.
Fysioterapeutit kaipaavat mielenterveyttä tukevan liikkeen ja leikin ohjaustaitoja
LAB-ammattikorkeakoulu on järjestänyt vuodesta 2022 alkaen Lasten ja nuorten psykofyysisen fysioterapian osaaja -koulutusta, joka on suunnattu fysioterapeuteille. Koulutuksen osallistujat kertovat liikkeen ja leikin vähentyneen huomattavasti lasten arjessa. Samaan aikaan psykofyysiseen fysioterapiaan ohjautuu nykyään yhä nuorempia lapsia.
Apua lasten vähentyneeseen liikkumiseen haetaan syystäkin liikkuvan kehon asiantuntijoilta eli fysioterapeuteilta. Tämä kehityssuunta heijastelee osaltaan myös psykofyysisen työotteen kasvavaa tunnettuutta sekä laajempaa muutosta, jossa kokonaisvaltainen ja kehollinen lähestymistapa nähdään yhä merkityksellisempänä osana lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin tukemista.
Syksystä 2025 alkaen Lasten ja nuorten psykofyysisen fysioterapian osaaja -koulutusta on kehitetty vastaamaan näihin ajankohtaisiin tarpeisiin sekä opiskelijoiden toiveisiin. Uudistetussa koulutuksessa huomioidaan yhä nuorempien lasten ohjautuminen psykofyysiseen fysioterapiaan. Sisällöllisesti tämä tarkoittaa lisäpanosta psykomotorisiin ja leikkiin perustuviin työskentelytapoihin sekä lapsiperheiden mielenterveyttä tukevan elintapaohjauksen keinoihin. Lisäksi koulutus vahvistaa fysioterapeutin vanhempien ohjaamisen taitoja ja tarjoaa kotiin ja arkeen vietäviä kehollisia keinoja.
Psykofyysinen fysioterapia vastaa lasten ja nuorten mielenterveyden erityiskysymyksiin. Mielenterveyteen liittyviä tulosyitä psykofyysiseen fysioterapiaan lapsilla ovat tyypillisesti syömishäiriöt, kehonkuvahäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt, traumojen jälkitilat, selektiivinen mutismi, pakko-oireinen häiriö ja neuropsykiatristen erityispiirteiden huomioiminen.
Kirjoittajat
Jenni Aittokallio on fysioterapeutti, YAMK, psykofyysisen fysioterapian kouluttaja ja tietokirjailija.
Sirpa Silaste on LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapian lehtori ja fysioterapeutti, joka on perehtynyt erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten fysioterapiaan ja liikuntaan.
Lähteet
alteredego. 2018. Tyttö, Puu, Luonne. Pixabay. Viitattu 8.6.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tytt%C3%B6-puu-ulkona-lapsi-taapero-3402351/
Haapala, E.A., Leppänen, M.H., Kosola, S., Appelqvist-Schmidlechner, K., Kraav, S.-L., Jussila, J.J., Tolmunen, T., Lubans, D.R., Eloranta, A.-M., Schwab, U. & Lakka, T.A. 2025. Childhood lifestyle behaviors and mental health symptoms in adolescence. JAMA Network Open, 8(2), e2460012. Viitattu 4.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.60012
Haidt, J. 2024. Ahdistunut sukupolvi: kuinka älypuhelimeen perustuva lapsuus on aiheuttanut mielenterveyden häiriöiden epidemian. Suom. K. Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016: 21. Viitattu 24.4.2025. Saatavissa https://okm.fi/-/lasten-liikuntasuositukset-vahintaan-kolme-tuntia-liikuntaa-paivassa
THL. 2024. Lasten mielenterveys ja mielenterveyden häiriöt. Viitattu 4.4.2025. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyshairiot/lasten-mielenterveys-ja-mielenterveyden-hairiot
