Yhdenvertaista leikkipaikkaa kehittämässä

Leikkipaikkojen esteettömyydessä ei ole kyse vain lasten liikkumis- ja toimimisesteistä, vaan esteettömän ympäristön tarvitsija voi olla joku läheinen, vanhempi tai isovanhempi. Kun suunnitellaan esteetöntä leikkipaikkaa, sen tulisi sopia mahdollisimman monelle leikkijälle ja ulkoilijalle.

Yleistä esteettömän leikkipaikan suunnittelusta

Esteetöntä leikkipaikkaa suunnitellessa on huomioita kiinnitettävä ympäristön erilaisiin käyttäjäryhmiin mahdollisimman monipuolisesti. Liikkumis- ja toimimisesteiset, näkövammaiset ja allergiset ovat ensisijaisesti suunnittelussa huomioitavia ryhmiä. Leikkipaikan yleisjärjestelyssä on huomioitava selkeys ja loogisuus. Alueen tasaisuus helpottaa esteetöntä toteutusta, pituuskaltevuus saa olla maksimissaan 5 prosenttia. Erilaiset alueet, kuten puiston kulkuväylät sekä leikkivälineet ja oleskelualueet, tulee erottaa toisistaan selkeästi erilaisilla pintamateriaaleilla ja väreillä (Invalidiliitto 2025). Jokaisen alueen äärellä on tärkeä olla levähdyspaikka. Eri korkuisia penkkejä tulisi olla tarjolla ja ne tulee olla sijoitettuna kulkuväylän ulkopuolelle.

Leikkipaikan sijoittaminen hiljaiselle alueelle auttaa huonokuuloisia ja heikkonäköisiä kävijöitä (SuRaKu-projekti 2008). Paikan ääniolosuhteita voidaan parantaa rajaamalla aluetta kasvillisuudella pienemmiksi leikkialueiksi. Yleinen kulkuväylä ei saa kulkea leikkipaikan läpi.

Turvallisuus osana esteettömyyttä

Leikkipaikan suunnittelussa keskeistä on turvallisuus. Turvallisuusnäkökulma huomioiden, leikkipaikkaa tulisi ympäröidä aita. Leikkipaikan kulkuväylien osalta tulee huomioida riittävä leveys ja materiaalin kovuus. Kunnossapidon näkökulmasta leveyttä tulee olla enemmän kuin minimi 1500 millimetriä.

Leikkivälineiden valinnassa ja sijoittelussa tulee huomioida erilaiset käyttäjät. Leikkivälineille on päästävä pyörätuolilla ja lastenvaunuilla. Leikkivälineisiin törmäämisen vaara minimoidaan, ja rakenteiden alle joutuminen estetään alueiden sijoittelulla sekä kasvein ja rakentein suojaamisella. Liikkuvan leikkivälineen suojaamisella on erityisen suuri merkitys. Tästä esimerkkinä ovat keinut.  (Invalidiliitto 2025.)

Kontrasteja ja materiaaleja

Leikkipaikan suunnittelussa esteettömyyttä parannetaan väreillä, kontrasteilla sekä materiaalivalinnoilla. Kulkuväylillä hyvä materiaali on kivituhka, kiveys tai asfaltti. Putoamiskorkeuden ollessa leikkivälineestä yli 600 millimetriä, tulee alueella käyttää synteettisiä putoamisalustoja. (SuRaKu-projekti 2008.) Pehmeä hiekka ei saa estää pyörätuolilla liikkuvaa käyttämästä leikkivälineitä.

Opasteissa on käytettävä helppolukuista, riittävän isoa fonttia ja kontrasteja. Opastamisessa voidaan käyttää erilaisia menetelmiä, kuten karttoja, kuvasymboleja, kuulutuksia ja pienoismalleja. Kunkin opasteen kartta tulee esittää kulkusuunnasta. (SuRaKu-projekti 2008.) Opastuksessa on huomioitava yhtenäisyys. Olennaisesti opastukseen ja liikkumiseen liittyy myös riittävä ja tasainen alueen valaistus (75–100 luksia).

Kasvit osana kokonaisuutta

Puut, pensaat ja erilaiset muut kasvit tuovat mukanaan elämyksiä ja virikkeitä leikkialueelle. Kasvillisuutta voi käyttää tuulensuojana, varjostamiseen auringonpaisteelta sekä pöly- ja näkösuojana. Vahvasti allergisoivia, myrkyllisiä tai piikikkäitä kasveja ei saa koskaan käyttää ja nämä on hyvä tarkistaa edeltä käsin. (SuRaKu-projekti 2008.)

Tuoksut ovat jollekin käyttäjäryhmälle kuitenkin hyvä lisä, mutta enemmän tuoksuvat kasvit tulee sijoittaa omalle alueelleen. Pyörätuolilla kasvien äärelle tai istutuspuuhiin pääsee korotettujen istutuslaatikoiden ansiosta. Laatikoissa on huomioitava apuvälineen tilantarve.

Yhteistyössä rakentamassa yhdenvertaisuutta

LAB-ammattikorkeakoulu on mukana suunnittelemassa esteetöntä leikkipaikkaa Lappeenrannan liikennekaupungin yhteyteen. Kevään 2025 aikana tehdään tarve- ja toivekyselyä kaupunkilaisille ja puiston käyttäjille sekä annetaan mahdollisuus osallistua esteettömyyskävelylle. (Lappeenranta 2025.) Lapset pääsevät osallistumaan myös leikkivälineiden valintaan. Lasten ajatuksia keräävät varhaiskasvatuksessa harjoittelussa olevat sosionomiopiskelijat. Myös kaupungin vammaisneuvosto ja esteettömyystyöryhmä ovat osallisena suunnittelussa tuoden erilaisten käyttäjien näkökulmaa.

Lähteet

Invalidiliitto. 2025. Leikkipaikka. Viitattu 26.3.2025. Saatavissa https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/ulkoalue/leikkipaikka

Lappeenranta. 2025. Lappeenrannan esteettömän leikkipaikan suunnittelu on alkanut. Viitattu 26.3.2025. Saatavissa https://lappeenranta.fi/fi/ajankohtaista/lappeenrannan-esteettoman-leikkipaikan-suunnittelu-on-alkanut

SuRaKu-projekti. 2008. Esteettömän ympäristön suunnitteluohjekortti 6/8. Leikkipaikka. Viitattu 26.3.2025. Saatavissa https://www.hel.fi/static/hki4all/ohjeet/Suraku_Kortti-6_060208.pdf