LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä paneuduttiin keväällä 2024 yhteisöohjautuvuuteen ja siihen, mitä se voisi tarkoittaa toimintatavoissa yksikön eri koulutusaloilla. Fysioterapeuttikoulutuksessa yhteisöohjautuvuutta työstettiin sekä talon ulkopuolisten asiantuntijoiden että sisäisen työskentelyn avulla. Talon ulkopuoliset asiantuntijat mahdollistuivat Samaan maaliin -hankkeen tuella tuoden osaamistaan yhteisöohjautuvuudesta työntekijöille. Sen jälkeen lähdimme yhdessä työstämään tulevaa tiimin organisoitumisen mallia.
Mitä yhteisöohjautuvuus tarkoittaa?
Yhteisöohjautuvuudella tarkoitetaan tiimin kykyä johtaa, kehittää ja organisoida toimintaansa kohti yhdessä asetettuja tavoitteita. Määritelmiä on useita, jotka kukin painottavat hieman eri asioita. Yhteisöohjautuvuuteen organisaatiossa liittyy valmentava johtaminen, jossa mahdollistetaan muutos ja nopea oppiminen kaikilla tasoilla.
Yhteisöohjautuvuus vaatii jaettua johtajuutta, jossa arvostetaan toisia ja sparrataan heitä. Yhdessäohjautuva tiimi vaatii luottamusta ja kykyä jakaa näkökulmia toisten kanssa. (Spiik 2022.)
Yhteisöohjautuvuus fysioterapeuttikoulutuksessa
Yksikön kestävän hyvinvoinnin visiota lähdettiin tukemaan rakentamalla Arjen toimintakyky -työnimellä kulkeva kokonaisuus, joka tuo yhteen sosionomi- ja fysioterapeuttikoulutusten osaamiset ja työntekijät. Tämä vauhditti työskentelyä.
Muutos haluttiin tehdä porrastaen, mikä mahdollisti ja mahdollistaa ketterän työskentelyn. Kun työskennellään prosessinomaisesti, askel kerrallaan, voidaan tehtyjä päätöksiä elää todeksi lyhyellä aikajänteellä. Näin saatu kokemus tehdystä päätöksestä voi aiheuttaa suunnitelmien muutoksen tai puolestaan vahvistaa tehtyä päätöstä.
Ensimmäinen askel oli siis jo saavutettu: mitä yhteisöohjautuvuus on? Toinen askel eli yhteinen työskentely fysioterapeuttikoulutuksen uuden tiimimallin luomiseksi toteutettiin työpajassa, jossa hyödynnettiin talon ulkopuolisten valmentajien kanssa tehtyjen harjoitusten satoa. Harjoituksissa pohdittiin muun muassa valtaa, valtuutusta ja vastuuta, ja niiden avulla saimme kirkastettua sitä, kuinka yhteisöohjautuvat tiimit voisivat käytännössä toimia. Pienryhmätyöskentelyn avulla loimme kolme erilaista mallia, jotka lopulta sulautuivat symbioosiksi, jota lähdettiin työstämään. Lopputuloksena syntyi kolmen yhteisöohjautuvan tiimin malli. (Kuva 1) Tiimeille asetettiin alustavat tavoitteet. Lisäksi tiimit valitsevat keskuudestaan yhteyshenkilön, joka vaihtuu säännöllisesti ja joka huolehtii tiimin juoksevista asioista. Yhteyshenkilöys ei ole asema, vaan rooli.
Yhteisöohjautuvien tiimien lisäksi valittiin yksi vastuutettu opettaja, jonka tehtävänä on koordinoida muun muassa lukukausikohtaisen opetuksen suunnittelua. Myös vastuutettu opettaja on osa yhtä yhteisöohjautuvaa tiimiä. Koska kyseessä on prosessinomaisesti kehittyvä muutos, tiimien rakenteet, vastuualueet, nimet ja tavoitteet voivat muuttua myöhemmin. Tiimirakenteen ulkopuolella toimii entiseen tapaan erilaisia työryhmiä, jotka voivat koostua esimerkiksi tutoropettajista. Osaamispäällikkö on kaikkien työntekijöiden esihenkilö.
![[Alt-teksti: kaavakuva, jossa on mukana kolme tiimiä tavoitteineen, tiimit ovat tutkimis- ja arviointitiimi, terapia- ja ohjaustaidot -tiimi ja työelämätiimi.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/05/440_2024_Yhteisoohjautuvat-tiimit-fysioterapeuttikoulutuksessa-1024x628.jpg)
Kolmas askel konkretisoituu elokuussa, jolloin fysioterapeuttikoulutuksen yhteisöohjautuvat tiimit aloittavat toimintansa osana uutta Arjen toimintakyky -kokonaisuutta yhdessä sosionomikoulutuksen tiimien kanssa.
Kirjoittaja
Tarja Isola on vastuullisen liiketoiminnan lehtori LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä, jossa hän opettaa esihenkilötyötä ja johtamista. Kevään 2024 ajan hän työskentelee osaamispäällikkönä ja esihenkilönä LABin hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Spiik, K-J. 2022. Yhteisöohjautuvuus: yhdessäohjautuva tiimi. Viitattu 16.5.2024. Saatavissa https://lut.primo.exlibrisgroup.com/permalink/358FIN_LUT/b5ag28/alma992058125006254.
