Ympäristökasvatuksella tavoitellaan kestävän kehityksen mukaista elämää, jossa tämän hetken tarpeet tyydytetään sakottamatta tulevia sukupolvia. Ympäristökasvatuksen käsite on moniulotteinen, se laajenee ja sen sisältö muuttuu uusien tarpeiden ja haasteiden edessä. (Sarkkinen 2017.) Ympäristökasvatuksen laajalti käytetyn puumallin esitteli aikoinaan Joy Palmer. Puumallissa korostuu merkittävät elämänkokemukset ympäristökasvatuksen perustana ja sen kaikkien osa-alueiden toimiminen samanaikaisesti ja tasa-arvoisina (Aarnio-Linnanvuori ym. 2020, luku 5).
Nykyiset haasteet, kuten kestämätön kuluttaminen ja ilmastomuutos, lisäävät omalta osaltaan ympäristökasvatuksen tarvetta. Ympäristökasvatus on hyvä tapa pyrittäessä vastaamaan lasten ja nuorten ympäristöön liittyviin tulevaisuushuoliin.
Ympäristökasvatus kuuluu kaikille
Koska ympäristökasvatuksen vastuu herkästi jää koulujen ja päiväkotien harteille, on tukea suunnattava ensisijaisesti sinne. Ympäristöstä ja tulevaisuudesta ovat kuitenkin huolissaan myös aikuiset, joten lisäksi tulisi huomioida myös aikuisia kouluttavat toimijat, kuten ammatti- ja kansalaisopistot ja korkeakoulut. Erityisesti pienissä kaupungeissa ja kunnissa eri toimijoiden väline yhteistyö on tärkeää, kun resurssit ovat rajallisia ja yksittäiset toimijat verrattain pieniä.
Heinolasta löytyy osaamista ja innostusta
Vaikka Heinola on pieni kaupunki, on se profiloitunut viime vuosina aktiivisena ympäristötoimijana ja lisännyt yhteistyötä alueellisten oppilaitosten ja yritysten kanssa. Myös ympäristökasvatuksen kehittämiseen löytyy Heinolasta osaamista ja innostusta. Ympäristökasvatuksen edelleen kehittäminen vaikuttaa positiivisesti kaupunkilaisiin ja kaupungin kehitykseen. Verkostoituminen kaupungin ja lähikuntien eri toimijoiden kesken on ensimmäinen askel kehityksen käynnistämisessä. Toimivia malleja voidaan hakea esimerkiksi naapurikaupunki Lahdesta, jossa ympäristökasvatusta on tehty pitkään.
Emma Husun (2023) tekemä Ympäristökasvatus Heinolan kaupungissa – nykytila ja kehitys- opinnäytetyö, jossa tarkastellaan tapoja, joilla ympäristökasvatusta voi lähteä kehittämään Heinolan kaupungissa, antaa hyvät lähtökohdat ympäristökasvatuksen kehittämiselle Heinolassa. Husu selvitti työssään Heinolan ympäristökasvatuksen nykytilaa ja kehitystä haastattelemalla heinolalaisia ja lahtelaisia ympäristö- ja kasvatusalojen ammattilaisia. Haastattelut olivat hyvä tapa paitsi nykytilan selvittämiseksi, myös verkostomaisen yhteistyön käynnistämiseksi. Eri toimijoiden välinen yhteistyö nähtiin tärkeäksi ympäristökasvatuksen kehityksen kannalta. Tätä kuvaa hyvin erään opinnäytetyötä varten haastatellun toteamus, yksinään ei voi kukaan maailmaa muuttaa. (Husu 2023, 19)
Husun opinnäytetyö on hyvä esimerkki siitä, miten monipuolisia opinnäytetöitä ympäristöteknologian opiskelijat tekevät, ja miten konkreettisesti niiden avulla pystytään tukemaan kuntia erilaisten toimenpiteiden käynnistämisessä.
Kirjoittajat
Pia Haapea on LABin energia- ja ympäristöteknologian yliopettaja, joka omalta osaltaan on pyrkinyt edistämään ympäristötietoisuutta ja -osaamista paitsi koulutuksen myös erilaisten sidosryhmien välisen yhteistyön kautta.
Emma Husu on tuleva energia- ja ympäristötekniikan insinööri, joka toteutti opinnäytetyön Ympäristökasvatus Heinolan kaupungissa : nykytila ja kehitys.
Lähteet
Aarnio-Linnanvuori, E., Cantell, H. & Tani, S. 2020. Ympäristökasvatus: kestävän tulevaisuuden käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus.
Husu, E. 2023. Ympäristökasvatus Heinolan kaupungissa- nykytila ja kehitys. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. Viitattu 12.1.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301111203
Hyttinen, P. 2020. Ihmisiä Paistjärven Pirunkirkolla. Heinolan kaupunki – julkinen kuvapankki. Luontokohteet. Viitattu 16.1.2023. Saatavissa https://heinolankaupunki.kuvat.fi/kuvat/Heinolan+kaupunki+-+julkinen+kuvapankki/Luontokohteet/
Sarkkinen, S. 2017. Mitä ympäristökasvatus on? Ympäristökasvatus-lehti. 2/2017. Viitattu 10.1.2023. Saatavilla https://feesuomi.fi/lehti/mita-ymparistokasvatus-on/
Linkit
Linkki 1. Husu, E. 2023. Ympäristökasvatus Heinolan kaupungissa- nykytila ja kehitys. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. Viitattu 12.1.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301111203
