NEET-termi kattaa nuoret, jotka eivät ole työssä, koulutuksessa tai harjoittelussa, ja heidän määränsä on noin 10 % 15–29-vuotiaista nuorista. Tuen tarve on suuri, ja ennaltaehkäisevien palveluiden kehittäminen on keskeistä NEET-nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseksi. LAB-ammattikorkeakoulun ja HUMAK:n HOPE-hanke etsii uusia keinoja NEET-nuorten aktivoimiseksi.
NEET-termi viittaa nuoriin, jotka eivät ole töissä, koulutuksessa tai harjoittelussa (Not in Employment, Education or Training). Näiden nuorten joukko on hyvin moninainen, sillä he ovat erilaisissa elämäntilanteissa ja heidän tarpeensa vaihtelevat. (THL 2023a; THL 2023b.) Noin 10 % 15–29-vuotiaista nuorista ei ole työssä eikä koulutuksessa, joten heidän osuutensa on korkea (Tilastokeskus 2022). Elokuussa 2024 alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä oli 31 500, ja nuorten pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa (TEM 2024).
Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten osuus on tilastojen valossa merkittävä, ja heidän moninaiset tilanteensa vaativat erilaisia tukimuotoja. Peruspalvelut, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut, sekä koulutus- ja nuorisotyö, ovat keskeisiä syrjään jäämisen ehkäisyssä. Vaikka osalle NEET-nuorista on kohdennettuja tukipalveluita, painopistettä on jo pitkään pyritty siirtämään raskaista, korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin toimiin, jotta ongelmat tunnistettaisiin ja ratkaistaisiin varhaisessa vaiheessa, jotta nuorten hyvinvointia voitaisiin lisätä ja osallisuutta edistää. (Eduskunnan tarkastusvaliokunta 2022.)
NEET-nuorten palveluiden toimintamallien tulisi huomioida nuorten erityistarpeet. Tämä tarkoittaa, että palvelujen on oltava helposti saavutettavia ja matalan kynnyksen, tarjoten nuorille mahdollisuuden saada tukea fyysisesti, etäyhteyksien kautta, nimettömästi ja myös jalkautumalla suoraan nuorten luo. (THL 2023b.)
![[Alt-teksti: sarjakuvamaisesti piirretty kuva täynnä pieniä puhuvia päitä ja symboleita, teksteinä muun muassa neetnuoret heterogeeninen joukko, neetnuoria vaikea tavoittaa, ehkäisevä työ tärkeää.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/10/832_2024_Yhteistyolla-kohti-NEET-nuorten-palvelupolkumallia-1024x576.jpg)
Digiharrastustoiminta vireillä
LAB-ammattikorkeakoulun ja HUMAK:in yhteisellä HOPE-hankkeella pyritään löytämään polkuja, joilla NEET-tilanteessa olevia nuoria, erityisesti naisia ja binäärijaottelun ulkopuolella olevia, voidaan tukea ja löytää uusia keinoja ja toimintamalleja hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi digiharrastustoiminnan kautta. Yhteisessä hankkeessa HUMAK vastaa Uudenmaan alueesta ja LAB Etelä-Karjalan alueesta.
Syksyllä 2024 olemme Etelä-Karjalassa aloittaneet yhteistyön Imatran ja Lappeenrannan nuorisotoimien kanssa ja aktivoineet verkostoa, joka nuorten parissa alueellisesti jo toimii. Tavoitteena on yhdessä löytää alueen toimijoiden kanssa keinoja, joilla voimme saada NEET-nuoria osallistettua toimintaan. Alustavasti olemme yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa suunnitelleet kyselyn toteuttamista NEET-nuorille, jotta saamme tietää nuorten toiveita liittyen digiharrastustoimintaan, jota hankkeen puitteissa voitaisiin nuorille järjestää.
Uutuusarvona HOPE-hankkeessa on mahdollisimman laajan yhteistyön rakentaminen nuorten ympärillä jo nyt toimivien tahojen kanssa, jolloin erilaisia toimintatapoja voidaan yhdessä testata ja kehittää alueen NEET-nuorten tukemiseksi.
Kirjoittaja
Tiia Rask toimii HOPE-hankkeen hanketyöntekijänä ja sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2022. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelurakenne, rahavirrat sekä seurannan haasteet. Viitattu 7.10.2024. Saatavissa https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/TRVJ_1_2022_Nuorten_syrjaytyminen.pdf
LAB. 2024. HOPE. Hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään. Hanke. Viitattu 7.10.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/hope-hyvinvointia-osallisuutta-ja-polkuja-tyoelamaan
TEM. 2024. Työllisyyskatsaus. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 7.10.2024. Saatavissa https://www.temtyollisyyskatsaus.fi
THL. 2023 a. Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten ja nuorten aikuisten etuuksien käyttö vuosina 1995–2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 7.10.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146799/URN_ISBN_978-952-408-128-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y
THL. 2023 b. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 7.10.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/nuorten-syrjaytymisen-ehkaisy#neet
