Yhtenäisellä dokumentoinnilla laatua IBD-asiakkaan ohjaukseen

IBD-hoitajan työn sisällön pääpaino kohdistuu suolisairaan potilaan ohjaukseen ja opettamiseen. Osa hoitajan työtä on kirjaaminen, jonka tärkein tehtävä on varmistaa laadukas potilaiden hoito. Kirjaamisen tiedetään vievän jopa 35,3 % hoitajan työajasta (Medanets 2022.)

IBD-asiakkaiden määrä kasvussa  

Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat lisääntyneet merkittävästi erityisesti länsimaissa (Färkkilä 2014). Tulehduksellisiin suolistosairauksiin kuuluvat haavainen paksusuolitulehdus ja Crohnin tauti sekä mikroskooppiset koliitit eli kollageenikoliitti ja lymfosytaarinen koliitti (Färkkilä ym. 2018, 503). Vuosina 2000–2020 on tunnistettu 42 498 uutta IBD-potilasta. Kasvua on havaittu kaikissa ikäryhmissä pieniä lapsia lukuun ottamatta. (Kontola ym. 2022.)

Tulehduksellisten suolistosairauksien taudinkuva voi olla vaihteleva. Tyypillistä erityisesti haavaiselle koliitille on pahenemisvaiheiden ja oireettomien vaiheiden vuorottelu. Haavaisen koliitin akuuttivaiheen tyypillisiä oireita ovat ripuli, veriulosteet, äkillinen ja pakottava ulostamistarve, limaneritys ja vatsakivut. Vaikea-asteisessa tulehduksessa voi esiintyä myös kuumetta ja painonputoamista. (Färkkilä ym. 2018, 509–510.)

IBD-potilaiden määrän kasvu asettaa haasteita terveydenhuollon henkilökunnan riittävyydelle. Digitalisaation käyttö on lisääntynyt sosiaali- ja terveysalalla ja sen avulla pyritäänkin tuomaan helpotusta vallitsevaan resurssipulaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004.)

[Alt-teksti: villapaitaan ja farkkuihin pukeutunut henkilö pitelee vatsansa seutua.]
Kuva 1. Suolistosairauksien taudinkuva vaihtelee. Kipu on kuitenkin tyypillinen oire. (derneuemann 2017)

Laadukasta kirjaamista fraasien avulla

Suolistosairauksien hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutukseen sisältyvän kehittämistehtävän tarkoitus oli lisätä potilasturvallisuutta ja varmistaa tasalaatuinen IBD-potilaan ohjaus sairauden pahenemisvaiheessa. Kehittämistehtävän tavoitteena oli luoda fraasit sähköiseen potilastietojärjestelmään IBD-potilaan pahenemisvaiheen ensikontaktiin. IBD-hoitajan työn tiedetään nopeuttavan taudin pahenemisvaiheen tunnistamista ja vähentävän lääkäreiden vastaanottokäyntien määrää (Molander 2019).

Kehittämistehtävä toteutettiin vesiputousmallin mukaan. Vesiputousmallissa tehtäviä tehdään jonona, jolloin siirrytään aina seuraavaan edellisen vaiheen loputtua (Pulkkanen 2022). Kehittämistehtävän tuotoksena syntyivät LifeCare-potilastietojärjestelmään tilannetta kartoittavat fraasit, jotka voivat pohjustaa yhteydenottoa gastroenterologian poliklinikalle, kun on epäily suolistosairauden aktivoitumisesta. Fraaseihin sisältyviä kartoitettavia asioita ovat muiden muassa:

  • oireiden kesto
  • ulostuskerrat päivällä / yöllä
  • ulosteen koostumus
  • verta/limaa ulosteessa
  • vatsan alueen kipu
  • muut yleisoireet / kuume
  • ulkomaanmatkat, muiden perheenjäsenten oireilu
  • antibiootit, särkylääkkeet, muut lääkitykset
  • IBD-sairauteen liittyvät säännöllisesti käytössä olevat lääkkeet
  • jatkohoitosuunnitelma.

Kehittämistehtävän tuotoksena syntyneet fraasit otettiin käyttöön Kanta-Hämeen keskussairaalan sisätautien poliklinikalla keväällä 2024. Fraaseihin tehtiin pieniä muutoksia, joiden avulla niistä tuli sopivampia käytännön työhön. Muokattuja fraaseja on testattu, ja niistä saatu palaute on hyvää. Fraasit on todettu toimiviksi IBD-hoitajan työssä.  

Kirjoittajat

Anne Leppänen opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa suolistosairauksien hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa ja työskentelee sairaanhoitaja Kanta-Hämeen keskussairaalassa sisätautien poliklinikalla.

Matleena Takaluoma toimii LAB- ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä hoitotyön lehtorina.

Lähteet

derneuemann. 2017. Vatsakipu, mies, farkut, villapaita. Pixbay. Viitattu 2.9.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/vatsakipu-mies-farkut-villapaita-2821941/

Färkkilä, M. 2014. Tulehdukselliset suolistosairaudet – uusi kansantautimme. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Viitattu 1.3.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo11526

Färkkilä, M., Heikkinen, M., Isoniemi, H & Puolakkainen, P. 2018. Gastroenterologia ja hepatologia. Duodecim Oppiportti.

Kontola, K., Oksanen, P., Huhtala, H. & Jussila, A. 2022. Tulehduksellisen ilmaantuvuuden kasvu suurimmalla muutoksella vanhusten keskuudessa: valtakunnallinen tutkimus Suomessa 2000–2020. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36420953/

Medanets. 2022. Kirjaamisen tuska? Haasteet hoitotyön kirjaamisessa ja ratkaisuja pullonkauloihin. Viitattu 27.4.2024. Saatavissa https://medanets.com/wp-content/uploads/2022/12/ebook_kirjaamisen_tuska.pdf

Molander, P. 2019. IBD-hoitajasta hyötyä tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa. Lääkärilehti. 6/2019. Viitattu 27.4.2024. Saatavissa https://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/ibd-hoitajasta-hyotya-tulehduksellisten-suolistosairauksienhoidossa/

Pulkkanen, A. 2022. Agile, Waterfall, Kanban ja muut: 6 yleistä menetelmää projektityöhön – ja miksi sinun kannattaa valita omasi? Projektityön digiopas: Onnistu projekteissa digityökalujen avustuksella. Viitattu 23.8.2024. Saatavissa https://www.agendium.com/projektinhallinta/menetelmat-projektityohon.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2004. Sähköisten potilasasiakirjajärjestelmien toteuttamista ohjaavan työryhmän loppuraportti. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2004:18. Viitattu 23.8.2024. Saatavissa  https://stm.fi/-/digitaalisten-terveyspalvelujen-kaytosta-ja-vaikuttavuudesta-uusi-tutkimushanke