Kuudesta Päijät-Hämeen kunnasta koostuvan Salpausselkä Geoparkin alueella vesi on olennainen osa maisemaa. Alueen tunnetuin vesistö on maamme toiseksi suurin järvi Päijänne. Alueen seuraavaksi suurimmat vesistöt ovat Lahden ja Asikkalan välillä lainehtiva Vesijärvi sekä Heinolan ylpeys, Ruotsalainen. Hyvinvointimatkailun näkökulmasta kiinnostavia ympäristöjä löytyy myös lukuisten pienten järvien ja virtavesien rannoilta.
Vesistöjen vetovoimaisuuteen matkailun ympäristöinä vaikuttavat paitsi maisema esteettisenä elämyksenä, myös vesistöaktiviteetteihin liittyvät harrastusmahdollisuudet. Erityisesti kansainvälisessä matkailussa myös vesistön puhtaus on olennainen vetovoimaisuutta lisäävä elementti (Maa- ja metsätalousministeriö 2018).
Vesiteitse virkistäytymään Päijänteen kansallispuistoon
Salpausselkä Geopark -alueen suosituin luontomatkailukohde on Päijänteen kansallispuisto, jossa rekisteröitiin vuonna 2020 noin 28 900 käyntiä (Metsähallitus 2021). Puiston tärkein vetovoimatekijä on maisema, ja alueen suosituin matkailumuoto tapahtuu vesiteitse (Ilmonen & Jylhänkangas 2019).
Veneily ja melonta ovat erinomaisia tapoja tutustua Päijänteen kansallispuistoon ja niihin liittyvää infraa kehitetään alueella koko ajan. Vedenalaiset suppamuodostumat, harjut ja kalliojyrkänteet tarjoavat kiinnostavia mahdollisuuksia myös vedenalaisen matkailun kehittämiseen (Ilmonen & Jylhänkangas 2019). Kenties alueella nähdään tulevaisuudessa myös uintimatkailua, jota on jo ehditty kokeilemaan ainakin Lohjanjärvellä (Maa- ja metsätalousministeriö 2018, 59).
Aktiivisen harrastamisen ympäristö
Salpausselkä Geoparkin alueella vesistöympäristöihin liittyvät ulkoilun harrastusmahdollisuudet eivät rajoitu ainoastaan Päijänteen kansallispuistoon. Järvimelontaa voi täällä harrastaa melkein missä vain, ja alueelta löytyy myös joitakin mukavia jokireittejä (muun muassa Tainionvirta Sysmässä ja Teuronjoki Hollolassa).
Kalastuksesta sekä kalastuksen historiasta kiinnostuneen matkailijan kannattaa vierailla ainakin Päijänteen kansallispuistossa ja Päijännetalon kalastusmuseossa. Veneilyyn parhaat puitteet löytyvät Päijänteen kansallispuiston ohella Vesijärveltä sekä Ruotsalaiselta, jolta Kimolan kanava avasi viime kesänä uuden veneily-yhteyden Kymenlaaksoon asti. Kaikilla kolmella alueen suurista järvistä on myös risteilyliikennettä, joiden avulla pääsee tutustumaan Salpausselkä Geoparkin järviluonnon geokohteisiin myös ilman omaa kulkuneuvoa.
Talvikauden aktiviteeteissa kehitettävää
Suomalaisten vesistöalueiden talviset palvelut ovat kansainvälisestikin kilpailukykyisiä ja luovat vesistömatkailuun eksotiikkaa (Maa- ja metsätalousministeriö 2018). Avantouinti ja pilkkiminen onnistuu talvisessa Päijät-Hämeessäkin melkein missä vain järvi- tai jokiympäristössä ja hiihtoon löytyy kunnostettuja jäälatuja ainakin Padasjoen ja Lahden ympäristöstä. Talvikauden jääaktiviteetteihin liittyy täällä haasteita, mutta myös paljon vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. Olisiko myös Päijät-Hämeessä mahdollista kehittää lumi- ja jäätaiteen keinoin vetovoimaisia sesonkiluontoisia matkailunähtävyyksiä? Voisivatko retkiluistelu, jääsurffaus tai muut jäälle sijoittuvat vauhtilajit tuoda alueelle uutta draivia talvimatkailukohteena? Vai soveltuvatko tulevaisuuden talvet paremmin ilmatyynysafareille tai muille epävakaiden jääolosuhteiden aktiviteeteille?
Kirjoittaja
Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja Salpausselkä Geopark näkyväksi -hankkeen projektipäällikkönä. Salpausselkä Geopark näkyväksi -hanke pyrkii lisäämään Salpausselkä Geoparkin kohteiden ja niihin liittyvän palvelutarjonnan näkyvyyttä.
Lähteet
Ilmonen, J. & Jylhänkangas, T. 2019. Päijänteen kansallispuisto Geopark -kohteena. 2019. Lahden tiedepäivän esitys ja abstraktit. [Viitattu 31.03.2021]. Abstrakti saatavissa: https://lab.fi/sites/default/files/2020-05/LahtiScienceDayAbstracts2019-final.pdf
Maa- ja metsätalousministeriö. 2018. Saaristo- ja vesistömatkailun Hyvät tuotteet -projektin loppuraportti. [Viitattu 31.03.2021].
Saatavissa: https://mmm.fi/documents/1410837/8144724/Saaristo-+ja+vesist%C3%B6matkailun+Hyv%C3%A4t+tuotteet+-projektin+loppuraportti/613fd57a-f147-45cf-8d15-270152bb9ea5/Saaristo-+ja+vesist%C3%B6matkailun+Hyv%C3%A4t+tuotteet+-projektin+loppuraportti.pdf
Metsähallitus. 2020. Käyntimäärät maastossa. [Viitattu 31.03.2021].
Saatavissa: https://www.metsa.fi/vapaa-aika-luonnossa/kayntimaarat/kayntimaarat-maastossa/
Linkit
LAB. 2020. Salpausselkä Geopark -kohdeopas. Retkivinkkejä geokohteisiin. [Viitattu 31.03.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/sites/default/files/2020-11/Salpausselka%20Geopark%20kohdeopas%20WEB%20v1%2011%202020.pdf
LAB. 2020. Salpausselkä Geopark näkyväksi -hanke. [Viitattu 31.03.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/salpausselka-geopark-nakyvaksi-elinvoimaa-paijat-hameeseen
