Yhtenäiset toimintaohjeet lisäävät potilasturvallisuutta aikakriittisillä ensihoitotehtävillä – toimintaohje hätäverien valmistelemiseksi 

Yksi vammapotilaan merkittävimmistä kuolemaan johtavista syistä sairaalan ulkopuolella on verenvuoto. Runsaasti verta vuotavan potilaan hoito on mahdollista aloittaa jo kentällä ensihoidon toimesta (Autio & Markkanen 2023).  Hätäverensiirrossa käytettävä verivalmiste on kaikille sopiva O RhD neg (Verensiirto-opas 2023). Hätäverensiirto ensihoidossa on harvinainen, mutta henkeä pelastava toimenpide. 

Keski-Suomen hyvinvointialueella kenttäjohtaja hakee tarvittaessa hätäveret sairaalan verikeskukselta, jossa ne ovat kylmäsäilytyksessä. Kenttäjohtaja tai toinen ensihoitoyksikkö kuljettaa verituotteet kylmälaukussa sitä tarvitsevalle ensihoitoyksikölle (Autio & Markkanen 2023). Verensiirron toteuttamiseen kylmällä verellä liittyy kuitenkin suurentunut riski rytmihäiriöille sekä sydänpysähdykselle (Veripalvelu 2024). Jotta verituote saataisiin siirrettyä potilaaseen riittävän lämpimänä, käytetään ensihoidon tehtävillä verensiirroissa hätäverien lämmitintä. 

Hätäverien lämmittimestä vähän käyttökokemuksia kentällä 

Keski-Suomen hyvinvointialueen ensihoidon paikallisessa hoito-ohjeessa on kuvattu hätäveriprotokollan toteutus. Toimintaohje on selkeä ja yksiselitteinen, mutta siinä ei kuvata yksityiskohtaisemmin hätäverien lämmittimen valmistelua tai verien käyttökuntoon saattamista. Toimintaohjeessa ei myöskään ole kuvia toiminnan tueksi. Erilaiset toimintaohjeet ja tarkistuslistat lisäävät tutkitusti ensihoidossa aikapaineisilla tehtävillä potilasturvallisuutta minimoimalla unohduksia ja ohjaten toimintaa eteenpäin (Blomgren & Pauniaho 2014). 

Keskusteluissa usean ensihoitajakollegan kanssa kävi ilmi, että vaikka hätäverien lämmittimen käyttö on käyty läpi ensihoidon koulutuksessa, koettiin, ettei laitteen käyttö ole sen vähäisen tarvittavuuden vuoksi rutiininomaista tai sen käyttöön ei ole lainkaan osaamista. 

Käytyjen keskustelujen vuoksi heräsi ajatus yksinkertaisesta, selkeästä kuvallisesta toimintaohjeesta liitettäväksi mukaan kenttäjohtoyksikössä olevaan hätäveripakkiin. Näin jokaisella ensihoidossa työskentelevällä olisi käytettävissä selkeä ohjeistus, jota tarvittaessa seurata. Yksiselitteinen, helposti luettavissa ja kaikkien ymmärrettävissä oleva ohje ei myöskään sitoisi kenttäjohtajaa tehtävälle aloittamaan verensiirtoa. 

Kehittämistehtävänä tuotettiin selkeä ja yksinkertainen kuvallinen toimintaohje hätäverien lämmittimen käytöstä sekä verien käyttökuntoon saattamisesta Keski-Suomen hyvinvointialueen ensihoitoon. Ohje on tarkoitettu Keski-Suomen hyvinvointialueella olevan hätäveriprotokollan toteuttamisen tueksi. Kuvallisen toimintaohjeen avulla pyritään turvaamaan hätätilapotilaan laadukas, tehokas, turvallinen ja yhtenäinen hoito aikapaineistetulla ensihoidon tehtävällä. 

Kehittämistehtävä vastasi tarpeeseen 

Kuvallista toimintaohjetta varten otettiin valokuvat hätäverensiirron välineistöstä, välineistöstä käyttöönottovalmiina sekä hätäverien lämmittimestä käyttökuntoon saatettuna. Kuvien vierelle liitettiin mahdollisimman yksiselitteiset ja lyhyet ohjeet hätäverilämmittimien valmistelusta sekä hätäverensiirron toteuttamisesta. 

Kuvallisen toimintaohjeen valmistuttua laadittiin kysely Keski-Suomen hyvinvointialueella ensihoidossa työskenteleville ammattilaisille. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää näkemyksiä ohjeen tarpeellisuudesta, selkeydestä ja ammatillisesta hyödynnettävyydestä.  

Kyselyyn vastasi ensihoidon kenttäjohtaja, hoito- ja perustason ensihoitajia sekä pelastajia. Vastanneilla oli työkokemusta ensihoidosta 3-20 vuotta. Vastaajista alle viidesosalla oli ennalta käytännön kokemusta hätäverilämmittimen käytöstä ensihoitotehtävällä ja koki nykytiedollaan hallitsevansa lämmittimen valmistelun sekä hätäverensiirron toteuttamisen.  

Luettuaan laaditun kuvallisen toimintaohjeen kaikki vastaajat näkivät ohjeen tarpeelliseksi, selkeäksi, sekä olevan ammatillisesti hyödynnettävissä. Kuvallinen toimintaohje koettiin tarpeelliseksi sen vuoksi, että hätäverensiirto on harvinainen toimenpide, eikä valtaosalla vastanneista ollut kokemusta lämmittimen käytöstä. Vastaajien mielestä kuvallinen toimintaohje vähentää merkittävästi mahdollisia virheitä ja nopeuttaa toimenpiteen suorittamista. Palautetta annettiin myös ohjeen selkeydestä ja sen sopivuudesta Keski-Suomen hyvinvointialueen ohjeistuksen tueksi niin, että kaikki ensihoidossa työskentelevät ammattiryhmät voivat sitä hyödyntää.   

Lähteet: 

Autio, V. & Markkanen, L. 2023. Hätäveriprotokolla. AMK-opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala, Jyväskylä. Viitattu 16.9.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/803108/Opinnaytetyo_Autio_Markkanen.pdf?sequence=2&isAllowed=y 

Blomgren, K. & Pauniaho, S-L. 2014. Terveydenhuollon tarkistuslistat. Potilasturvallisuuden perusteet. Duodecim. Oppiportti. Viitattu 6.10.2025. Saatavissa https://www.oppiportti.fi/op/ptp00304/do?p_haku=tarkistuslista#q=tarkistuslista  

Koivusalo, L., Sainio, S. & Saraneva, H. 2024. Verivalmisteiden käytön opas 2021. Veripalvelu. Viitattu 16.9.2025. Saatavissa https://www.veripalvelu.fi/uploads/2023/12/verivalmisteiden_kayton_opas_2021.pdf 

Verensiirto-opas. 2023. Verensiirto hätätapauksessa. Duodecim. Viitattu 24.9.2025. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/vso/article/vso00076?toc=995597