Yritysten teknologinen yhteistyö Päijät-Hämeessä

Vuoden 2021 alussa alueellinen teknologiakartta -hankkeessa tehtiin kysely päijäthämäläisille yrityksille niiden teknologian tilasta sekä teknologisesta yhteistyöstä Päijät-Hämeessä. Tämä blogi esittelee kyselyn tuloksia teknologisen yhteistyön osalta. Yhteistyöhön liittyviin kysymyksiin saatiin 64 vastausta. Teknologisella yhteistyöllä tarkoitettiin kyselyssä sekä teknologioiden yhteistä kehittämistä, että toisten yritysten teknologisen osaamisen hyödyntämistä.

Yhteistyön esteet, mahdollistajat sekä haasteisiin vastaaminen

Yrityksiltä kysyttiin teknologisen yhteistyön mahdollistaneista tekijöistä (Kuva 1). Suurimmiksi tekijöiksi nousivat erilaiset toimijat ja verkostot. Nimeltä mainittuja toimijoita olivat muun muassa LAB, LADEC, LUT, Muovipoli Oy, Teknologiateollisuus ja Kauppakamari. Näiden lisäksi korkeakoulut ja oppilaitokset mainittiin yleisesti. Eri toimijoiden järjestämillä tapaamisilla, verkostoitumistilaisuuksilla ja muilla projekteilla nähtiin positiivisia vaikutuksia. Verkostot olivat toisiksi eniten mainittu tekijä vastauksissa. Yhteistyön katsottiin usein syntyvän tuttujen ja hyviksi koettujen tahojen kanssa. Tämä vaatii toisten yritysten tuntemista ja korostaa henkilösuhteita. Uutta yhteistyötä ei näin synny, ja uusien toimijoiden asema voi olla haastava.

Yrityksiltä kysyttiin myös teknologisen yhteistyön esteistä (Kuva 2). Tässä kysymyksessä vastaukset olivat enemmän jakautuneita, mutta osaamisen löytäminen nousi selkeästi eniten mainituksi tekijäksi. Ammattitaitoisten työntekijöiden löytäminen koettiin vaikeaksi, ja osaamisen taso oli joillakin erikoisosaamisaloilla vastausten mukaan heikkoa. Nuorten ja osaavien työntekijöiden rekrytoinnissa koettiin ongelmia suuren vaihtuvuuden ja nuorten erilaisen työasenteen vuoksi.

Yritykset valitsivat myös yrityksensä kannalta ne asiat, jotka auttaisivat eniten teknologisiin haasteisiin vastaamisessa (Kuva 3). Vastauksia tuli yhteensä 196 (81 vastaajaa) ja ne jakautuivat melko tasaisesti kaikkien vastausvaihtoehtojen kesken. Hanke, jolla tuetaan uutta teknologiaa, oli eniten valittu vaihtoehto. Koulutukset nähtiin hyödyllisinä, samoin yhteistyön sekä innovaatio-osaamisen lisääminen.

Kyselyn tulosten hyödyntäminen

Teknologinen yhteistyö on kyselyn tulosten perusteella melko pientä Päijät-Hämeessä. Monet vastaajat kokivat, että yhteistyötä ei tueta tarpeeksi. Osa vastaajista tosin näki yhteistyön vähyyden johtuvan siitä, että yritykset eivät ole valmiita muuttamaan vanhoja toimintatapojaan ja kokeilemaan uutta. Toimijat kokevat, että he eivät myöskään tunne toistensa osaamista tarpeeksi hyvin voidakseen ehdottaa yhteistyötä. Samoja esteitä on tuotu esille eri julkaisuissa (Bendick 2000; Gabriel-Petit 2017). Yritysten kyky kommunikoida omista vahvuuksistaan, sekä löytää sopivia yhteistyökumppaneita oli monen vastaajan mukaan erittäin hankalaa. Seuraavaksi Alueellinen teknologiakartta -hankkeessa pohditaankin näitä kyselyn esille tuomia haasteita, ja yritetään löytää keinoja edesauttaa yritysten välistä teknologista yhteistyötä.

Kirjoittaja

Pauliina Poso työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Teknologia-yksikössä ja asiantuntijana Alueellinen teknologiakartta -hankkeessa.

Lähteet:

Bendick, M. 2000. Surmounting Five Common Barriers to Business Cooperation. ResearchGate. [Viitattu 12.10.2021].  Saatavissa: https://www.researchgate.net/publication/228989760_SURMOUNTING_FIVE_COMMON_BARRIERS_TO_BUSINESS_COOPERATION

Gabriel-Petit, P. 2017. Overcoming Common Barriers to Collaboration, Part 1. UXmatters. [Viitattu 12.10.2021]. Saatavissa: https://www.uxmatters.com/mt/archives/2017/10/overcoming-common-barriers-to-collaboration-part-1.php

Linkit:

Linkki 1. LAB. 2021. Alueellinen teknologiakartta. [Viitattu 22.4.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/alueellinen-teknologiakartta