Virkistyskäyttöstrategialla luonnossa liikkumisen hyödyt näkyviksi

Neljä viidestä suomalaisesta ulkoilee vähintään kerran viikossa. Koronapandemian aikana ulkoilukertojen määrä on noussut selkeästi erityisesti kaupungeissa asuvien suomalaisten kohdalla (Neuvonen ym. 2022). Stressaava maailmantilanne ja tarve irtautua arjen kiireistä on ohjannut entistä useammat meistä hakemaan virkistystä luonnosta.

Luonnossa liikkumisen myönteisiä hyvinvointivaikutuksia on tutkittu maassamme jo pitkään ja Luonnonvarakeskus on vuosituhannen vaihteesta asti seurannut luonnon virkistyskäytön näkymiä kymmenen vuoden välein toistuvien valtakunnallisten inventointien avulla. Virkistyskäytön kehittämiselle saatiin keväällä 2022 myös valtakunnalliset kehittämislinjaukset kun Valtioneuvosto hyväksyi maamme ensimmäisen virkistyskäyttöstrategian. Tämän strategian tavoitteena on tuoda luonnossa liikkumisen hyötyjä suomalaisten tietoon sekä selkiyttää virkistyskäytön edistämisen rooleja yhteiskunnassamme (Valtioneuvosto 2022a).

Toimintalinjauksissa näkyvät saavutettavuus ja asiakasystävällisyys

Vuoteen 2030 ulottuvassa strategiassa nostetaan esille viisi tavoitetta sekä kahdeksan toimintalinjausta, jotka auttavat tavoitetilan saavuttamisessa. Toimintalinjauksiin sisältyvät mm. luonnossa liikkumisen ohjeistuksen kehittäminen, palvelujen saavutettavuuden ja digitaalisuuden edistäminen sekä palveluiden parantaminen kysyntälähtöisesti ja kestävästi (Valtioneuvosto 2022b).

Kaikki mainitut seikat ovat erittäin tärkeitä myös pyörämatkailun kehittämisen näkökulmasta. LAB-ammattikorkeakoulun ja PHLU: n yhteisessä Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hankkeessa (LAB 2022) on osallistuttu näiden linjausten toteuttamiseen tekemällä näkyväksi luontoympäristössä pyöräilyyn liittyvää ohjeistusta, edistämällä reittien ja palvelujen digitaalista näkyvyyttä sekä kehittämällä alueen palvelujen pyöräily-ystävällisyyttä yhteistyössä alueen matkailuyritysten kanssa. Vaikka hankkeen näkökulma onkin kohdistunut pääasiassa matkailuun, palvelevat tehdyt toimenpiteet myös virkistyskäytön tarpeita.

Tulevaisuuden trendit ohjaavat pitkän tähtäimen kehitystyötä

Strategiassa on nostettu esille myös tulevaisuuden näkymiä ennakoivia trendejä, jotka ohjaavat pitkän tähtäimen kehittämistyötä. Näihin trendeihin luetaan ikääntyminen, kaupungistuminen, maahanmuutto, eriarvoistuminen, kuntien roolin muuttuminen, ilmastonmuutos ja kestävä elämäntapa (Valtioneuvosto 2022b).

Pyörämatkailun kehittämisen näkökulmasta strategiassa esille nostetut trendit ovat kiinnostavia. Ikääntyminen ja kaupungistuminen näkyvät jo nyt selkeästi pyöräilyn harrastamisessa. Sähköpyörien yleistyminen on madaltanut kynnystä erityisesti maastopyöräilyn harrastamiseen ja saanut monet seniorit kiinnostumaan pyöräilystä myös matkailun kontekstissa. Eriarvoistuminen ja maahanmuutto ovat toistaiseksi saaneet pyörämatkailun palvelujen kehittämisessä vain vähäistä huomiota, mutta ekologisena ja monimuotoisena matkailun muotona pyörämatkailussa on potentiaalia myös näiden trendien huomioimiseen.

Lähteet

LAB. 2022. Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hanke. Viitattu 2.11.2022. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/pyoramatkailijan-paijat-hame

Neuvonen, M., Lankia, T., Kangas, K., Koivula, J., Nieminen, M., Sepponen, A.-M., Store, R. &
Tyrväinen, L. 2022. Luonnon virkistyskäyttö 2020. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
41/2022. Helsinki: Luonnonvarakeskus. Viitattu 2.11.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-429-6

Valtioneuvosto. 2022a. Luonnossa virkistäytymisestä kansallinen menestystekijä -Valtioneuvosto hyväksyi Suomen ensimmäisen virkistyskäyttöstrategian. Viitattu 2.22.2022. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/luonnossa-virkistymisesta-kansallinen-menestystekija-valtioneuvosto-hyvaksyi-suomen-ensimmaisen-virkistyskayttostrategian

Valtioneuvosto. 2022b. Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia 2030. Valtioneuvoston periaatepäätös. Viitattu 02.11.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-685-3