Terveysmatkailusta Suomen kilpailuvaltti?

Pandemia lopetti kansainvälisen matkailun lähes kokonaan, ja Ukrainan kriisi vaikuttaa paitsi venäläisasiakkaisiin myös ihmisten mielikuviin Suomesta. Matkailijoiden ostomieltymykset ovat muuttuneet – pikavisiittien ja hedonististen nautintojen sijaan arvostetaan turvallisuutta, autenttisuutta ja mindfullnessia sekä etsitään uudenlaisia, transformatiivisia kokemuksia. Kuitenkin tuntuu, että matkailun kehitys Suomessa junnaa edelleen vanhojen palveluiden ja kohderyhmien ympärillä, vaikka esimerkiksi terveysmatkailussa voisi olla aivan toisenlainen, Suomen omiin vahvuuksiin nojautuva ja vähemmän kriisiherkkä aluevaltaus.

Kuva 1. Esimerkiksi kylpylöissä on potentiaalia erilaisten palvelujen tuottamiselle. (andreas160578, 2016)

Kotimainen terveysmatkailu peilattuna Saksan kokemuksiin

Suomi tunnetaan turvallisena maana, jossa on osaavia lääkäreitä, erinomaisia terveyspalveluiden tarjoajia sekä alan erityisosaamista, jolla hoidetaan jopa kansainvälisen urheilun eliittiä. Kun nämä liitetään Suomen puhtaaseen luontoon, kertautuvat hyvinvointivaikutukset. Suomessa ei kuitenkaan ole sisäistetty terveysmatkailun merkitystä. Vuonna 2021 oli Suomessa 630 terveysmatkailuasiakasta, ja liikevaihto noin 7 miljoonaa euroa (Antila 2022).

Saksassa terveysmatkailua on tehty jo vuosia alkaen Alppien terveysretriiteistä ja muuttuen organisoiduksi liiketoiminnaksi. Maan terveysmatkailutulo onkin aivan toista luokkaa kuin Suomessa. (El-Khouri 2022.)

El-Khourin (2022) mukaan on tärkeää miettiä, kuka on asiakas, ja luoda räätälöityjä terveysmatkailutuotteita tiiviissä yhteistyössä – ja yhteishengessä – matkailun, terveysalan ja logistiikan toimijoiden kanssa perinteistä hyvinvointisektoria unohtamatta. Suomessa haasteena onkin sopivien, holistisia ja räätälöityjä tuotteita luovien fasilitaattorien löytyminen.

[Alt-teksti: näkymä seminaarista näyttötaululta. Otsikkona on find your edge: a multitude of reasons for patients to travel. Alaotsikko on be the patient's target.]
Kuva 2. Kilpailukykyisen tuotteistamisen malli. (El-Khouri 2022)

Yhteistyö Visit Finlandin kanssa

Merkittävä osa terveysmatkailusta toteutuu kotimaan matkailussa, mutta koronan jälkeen ihmiset haluavat panostaa entistä enemmän omaan hyvinvointiinsa ja terveydenhuoltoon ja ovat siksi valmiita matkustamaan ulkomaille saamaan parasta hoitoa. Vaikka lääkärikeskukset ja sairaalat ottavatkin ulkomaisia potilaita terveyspalveluistaan nauttimaan, ei yhteistyö matkailuyritysten kanssa ole vielä rutiinia. (Haavisto-Koskinen 2022.)

Visit Finland ja Terveysmatkailu ry ovat viimeisten vuosien aikana panostaneet terveysmatkailun kehittämiseen ja tietoisuuden nostamiseen. Valitettavasti vain harvat ovat aiheesta kiinnostuneet, vaikka tämän ”niche”-tuotteen taloudellinen merkitys voi olla suuri koko palveluketjussa.

[Alt-teksti: näkymä seminaarista. Näyttötaululla lukee Finland's future as health travel destination. Alla lukee cancer treatment, orthopaedics, specialized healthcare, preventative medicine ja , predictative medicine. Lopuksi lukee kokoavasti holistic care for customers.]
Kuva 3. Seminaari Health Travel Trends and Landscape 11.11.2022 keräsi parikymmentä osallistujaa. Suomeen suuntautuvan terveysmatkailun mahdollisuuksia Terveysmatkailu ry:n toiminnanjohtajan Maarit Haavisto-Koskisen mukaan.

Terveysmatkailun personal trainer

Kylpylät ja monipuolisten palveluiden resortit voisivat sijaintinsa vuoksi täydentää terveysmatkailun ydinpalvelua. Terveysmatka voisi olla myös läheisen kanssa tehty matka, johon liittyisi kohteen matkailupalvelujen käyttöä ennen ja jälkeen lääketieteellistä toimenpidettä.  Uusiin ideoihin ja kohderyhmiin panostamisen sijaan turvaudutaan kuitenkin vanhaan ja tuttuun, jonka kanssa ollaan kriisitilanteessa vaikeuksissa.

Tarvitaankin kokonaisvaltaista näkemystä, jossa huomioidaan myös sairaalahoitoon tulevan potilaan omaiset. Suomi voisi kilpailla jatkuvuudella, jossa asiakkaaseen pidetään yhteyttä digitaalisten apuvälineiden avulla ja annetaan eräänlaista terveysmatkailun personal trainer -palvelua, joka huipentuu uudelleennäkemiseen Suomessa. Näin edistetään myös viipymän ja vastuullisen matkailun lisääntymistä.

Kirjoittajat

Johanna Heinonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja TKI-asiantuntijana. Hänen sydäntään lähellä ovat erityisesti matkailun kehittäminen, viestintä ja (digitaalinen) asiakaskokemus. Tutkimuksen saralla hänellä on työn alla väitöskirja välittämisesta chattikeskusteluissa, mutta monialaisena ihmisenä hän työstää myös kirjoituksia pelillistämisestä, tunnetyövoimasta (emotional labour) ja e-Hospitalitystä. Terveysmatkailuun Heinonen on eksynyt omien verkostojensa kautta ja näkee tämän yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena.

Ilkka Lehtola toimii LABissä matkailun lehtorina. Kiinnostuksena matkailuliiketoiminnan kehittäminen, erityisesti ravintoloiden trendit sekä matkailun globaali kehitys. Lehtola on työskennellyt useita vuosia majoitus-, ravitsemis- ja matkailualan työelämäprojektien asiantuntijatehtävissä.

Lähteet

andreas160578. 2016. Kädet, hieronta, hoitoon, sormet. Pixabay. Viitattu 16.11.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/k%c3%a4det-hieronta-hoitoon-sormet-1327811/

Antila, P. 2022. Health Travel Barometer 2021. Viitattu 16.11.2022. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/48fa92/globalassets/julkaisut/visit-finland/tutkimukset/2022/vf_health_travel_barometer_2021.pdf

El-Khouri, C. F. 2022. Medical Travel in the Post-COVID-19 Era. Puheenvuoro Visit Finlandin Health Travel Trends and Landscape -seminaarissa 11.11.2022.

Haavisto-Koskinen, M. 2022. Finland as a health travel destination. Puheenvuoro Visit Finlandin Health Travel Trends and Landscape -seminaarissa 11.11.2022.