Valmentava johtajuus tukee niin johtajia kuin työntekijöitä jatkuvaan kehittymiseen ja oppimiseen, itseohjautuvuuteen ja rohkeaan innovatiivisuuteen (Viitala & Jylhä 2019). Valmentavassa johtajuudessa haetaan tasapainotilaa organisaation tavoitteiden ja yksilön tavoitteiden välille. Kun tasapaino löytyy, pystytään keskittymään valmennettavan tavoitteiden sisällölliseen selkeyttämiseen. (Parppei 2008, 88–89, 98–99.)
Helander (2018, 65) kuvaa valmentavan johtamisen kehittävän ja palvelevan hyvin nykyajan työelämän tarpeita. Valmentavassa johtamisessa jokaisen työntekijän ammattitaito tukee osaltaan yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Yhteinen vastuu lisää yhteisöllisyyttä ja työn mielekkyyttä. Omaan työhön vaikuttaminen lisää puolestaan merkityksellisyyden kokemusta, työssä jaksamista, työtyytyväisyyttä ja saa aikaan yhä laadukkaampia palveluita.
Valmentavan johtamisen periaatteilla on tutkimusten mukaan useita hyötyjä. Työntekijät ovat suorituskykyisempiä, tuottavampia ja vähemmän stressaantuneita (Ladyshewsky 2010, 302), samoin itsensä tunteminen ja itseluottamus lisääntyvät, johtajuus tehostuu, työ- ja yksityiselämän tasapaino paranee sekä viestintätaidot ja stressinhallinta kehittyvät (Berg & Karlsen 2013, 54). Valmentavan johtajuuden ajatellaan myös madaltavan hierarkiaa ja muuttavan toimintakulttuuria vuorovaikutuksellisempaan suuntaan (Kinnari 2017, 65–68).
Valmentava johtaminen ESKOT ry:ssä
Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry pyrkii toiminnallaan edistämään mielenterveyskuntoutujien osallisuutta ja toimintamahdollisuuksia sekä työllistymisen yleisiä edellytyksiä. Klubitalojen toimintaa ohjaavat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteet. Klubitaloilla jäsenet ja työntekijät työskentelevät kaikissa työtehtävissä yhdessä. Kokoukset ovat avoimia sekä jäsenille että henkilökunnalle, ja päätökset valmistellaan ja tehdään yhdessä. (Hänninen 2016, 37, 51–52.) ESKOT ry:n Klubitalojen toiminnan johtamisessa hyödynnetään valmentavan johtamisen periaatteita.
Tanja Kivikosken (2021) sosiaali- ja terveysalan uudistavan johtamisen YAMK-opintojen opinnäytetyössä edistettiin valmentavan johtamisen käyttöönottoa Klubitaloilla. Opinnäytetyössä selvisi, että valmentava johtaminen toteutui henkilöstö- ja jäsenkyselyiden perusteella ESKOT ry:n Klubitaloilla hyvin. Valmentava johtaminen näkyi yhteisöllisyydessä, osallisuudessa, tavoitteellisuudessa, asenteessa toisia kohtaan, vuorovaikutuksessa, luottamuksessa, työtyytyväisyydessä ja siinä, että klubitalotoiminnan perusta oli selkeä.
Opinnäytetyössä kehitettiin valmentavaa johtamista nykytilan kartoituksesta saatujen tulosten perusteella. Kehittämisen kohteina olivat jäsenten tavoitekeskustelut sekä työntekijöiden osaamiskartoituksen uudistaminen. Opinnäytetyön tuloksena luotiin valmentavan johtamisen toimintamalli organisaation käyttöön.
Kirjoittajakuvaus
Tanja Kivikoski, sosionomi (YAMK), valmistui sosiaali- ja terveysalan uudistavan johtamisen linjalta. Hän on työskennellyt sosiaalialan valmentajana vuodesta 2006 lähtien ja vuodesta 2012 lähtien esihenkilötehtävissä toteuttaen valmentavaa johtajuutta.
Juha Roslakka työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän toimi opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Berg, E. & Karlsen, J. 2013. Managing Stress in Projects Using Coaching Leadership Tools. Engineering Management Journal. Vol. 25 (4), 52–61. [Viitattu 22.4.2021.] Saatavissa: http://dx.doi.org.ezproxy.saimia.fi/10.1108/01437731011043320
Helander, M. 2018. Itsejohtajuuden kehittäminen ja valmentava johtajuus. Pro gradu -tutkielma. Vaasan yliopisto, johtamisen yksikkö. Vaasa. [Viitattu 22.4.2021.] Saatavissa: https://osuva.uwasa.fi/handle/10024/9681
Hänninen, E. 2016. Mieleni minun tekevi. Mielenterveyskuntoutujien Klubitalot 20 vuotta Suomessa. Helsinki: Suomen Klubitalot ry.
Kinnari, A. 2017. Valmentava johtaminen suomalaisessa kunnassa. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu. Tampere. [Viitattu 22.4.2021.] Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/101379
Kivikoski, T. 2021. Valmentava johtaminen Etelä-Suomen klubitalot ESKOT ry:ssä. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. [Viitattu 22.4.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102182460
Ladyshewsky, R. 2010. The manager as coach as a driver of organizational development. Leadership & Organization Development Journal. Vol. 31 (4), 292–306. [Viitattu 22.4.2021.] Saatavissa: https://doi-org.ezproxy.saimia.fi/10.1108/01437731011043320
Parppei, R. 2008. Business coaching itsesäätelyn kehitysinterventiona. Väitöskirja. Teknillinen korkeakoulu. Espoo. Helsinki University of Technology, Department of Industrial Engineering and Management doctoral dissertation series. [Viitattu 22.4.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-22-9307-0
Viitala, R. & Jylhä, E. 2019. Johtaminen. Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. Helsinki: Edita. [Viitattu 16.12.2020.] Saatavissa: https://www.ellibslibrary.com/book/978-951-37-7519-3
