Työpaikkaväkivalta on ilmiö, jota tavataan useissa eri ammateissa. Se voi sisältää väkivaltaa kollegojen ja asiakkaiden taholta, eikä siihen pysty aina varautumaan ennalta. Keskimääräistä enemmän väkivaltaa ja sen uhkaa ilmenee terveydenhuoltoalalla, ja syynä sille voi olla asiakkaiden päihteiden sekä lääkkeiden käyttö tai erilaiset sairaudet. Tilanteesta riippumatta kohdattu väkivalta jättää aina jälkensä, mutta miten se todellisuudessa ilmenee?
Miettinen ym. (2022) käsittelevät opinnäytetyössään ensihoitajaopiskelijoiden kokemuksia väkivaltatilanteisiin perehdyttämisestä ensihoidon harjoitteluissa. Tavoitteena oli parantaa ensihoitajaopiskelijoiden kykyä reagoida väkivaltatilanteisiin ja vähentää niistä koituvaa ylimääräistä stressiä harjoittelun aikana.
Opinnäytetyössä väkivaltatilanteet jaettiin henkisiin ja fyysisiin. Henkinen väkivalta ilmenee esimerkiksi kiusaamisena, häirintänä sekä uhkailuna, kun taas fyysinen väkivalta tarkoittaa esimerkiksi tönimistä, kiinnipitämistä tai lyömistä. Usein vain pieni osa väkivaltatilanteista aiheuttaa työntekijälle fyysisiä vammoja.
Uhka- ja väkivaltatilanteita esiintyy terveydenhuollossa etenkin päihteidenkäyttäjiä sekä mielenterveyspotilaita kohdattaessa, joten tarvittaisiin parempia keinoja päihdeongelmien vähentämiseksi sekä mielenterveyspalveluiden parempaan saatavuuteen. Tärkeää olisi, että väkivaltatilanteet tunnistettaisiin ja niiden vähentämiseksi löydettäisiin laajemmin keinoja, vaikka realistisesti niitä kaikkia ei pystytä estämään.
Opinnäytetyössä haastatelluista (n=10) suurin osa koki, ettei uhka- ja väkivaltatilanteista juuri ollut puhuttu perehdytyksessä ja ettei oma suhtautuminen pääsääntöisesti muuttunut paremmaksi saadun vähäisen perehdytyksen myötä. Työssä sivuttiin väkivaltatilanteiden henkisiä vaikutuksia, mutta niitä ei pohdittu syvällisemmin. Huomioitavaa on, että jokainen väkivalta- tai väkivallan uhkatilanne vaikuttaa työntekijän työhyvinvointiin.
Kuormitus uhkaksi työhyvinvoinnille
Väkivalta- ja sen uhkatilanteet kuormittavat. Ne aiheuttavat pitkittynyttä stressiä, traumaoireilua, uupumusta ja masennusta sekä saavat epäilemään itseään. Kuitenkin psyykkiseen kuormittumiseen haetaan harvemmin apua kuin fyysisiin vammoihin, ja negatiiviset tunteet kasaantuvat. (Mäkinen 2021.) Psyykkiset oireet muodostuvat useasta yksilöllisestä taustatekijästä, kuten esimerkiksi edeltävästä työkokemuksesta tai omien ja organisaation arvojen kohtaamisesta. Ylimääräistä stressiä voivat myös aiheuttaa tunteet lähijohtajan tuen puutteesta väkivaltatilanteen jälkeen. (Duodecim 2020.)
Sekä fyysisen että psyykkisen ja sosiaalisen työympäristön turvallisuudesta on tärkeä huolehtia, koska niiden vaarantuminen laskee myös työntekijän työhyvinvointia. Tämä taas estää laadukkaan hoitotyön toteuttamisen. (Duodecim 2020.) Huono työhyvinvointi voi johtaa esimerkiksi virheisiin tai työntekijän psyykkiseen kuormittumiseen.
Työpaikalla on tärkeää huolehtia yhteisistä menettelyohjeista sekä tarvittavasta tuesta, ja jokaisen väkivalta- tai sen uhkatilanteen jälkeen tärkeää olisi järjestää myös jälkipurkutilanne eli debriefing tilanteessa olleille työntekijöille.
Kirjoittajat
Jenna Miettinen, Joona Särkkä ja Hanna Peräkylä ovat LAB-ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoita.
Antti Kosonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa opettajana.
Lähteet
Duodecim. 2020. Väkivalta psykiatrisessa hoitotyössä on moniulotteinen ilmiö. Viitattu 29.11.2022. Saatavissa https://terveysportti.mobi/terveysportti/uutismaailma.duodecimapi.uutisarkisto?p_arkisto=0&p_palsta=24&p_artikkeli=uux24859.
Miettinen, J., Peräkylä, H. & Särkkä, J. 2022. Ensihoitajaopiskelijoiden kokemukset väkivaltatilanteisiin perehdyttämisestä ensihoidon harjoitteluissa. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Viitattu 29.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022113025252
Mäkinen, T. 2021. Väkivallan asiantuntija Jutta Karvonen: Haukkukin voi tehdä haavan. Tehy. Viitattu 29.11.2022. Saatavissa https://www.tehylehti.fi/fi/tyoelama/vakivallan-asiantuntija-jutta-karvonen-haukkukin-voi-tehda-haavan.
PublicDomainPictures. 2013. Mies, kasvot, katso, ihmiset, surullinen, tunne. Pixabay. Viitattu 30.11.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/mies-kasvot-katso-ihmiset-164217/.
