Ammattikorkeakoulujen opetus perustuu työelämälähtöisyyteen sekä tutkitun tiedon ja käytännön tilanteiden yhdistämiseen. Erinomaisena tosielämän tilanteita mallintavana opetusmenetelmänä toimivat erilaiset simulaatiot, joissa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan taitojaan pedagogisesti oppimista tukevaksi rakennettujen simulaatiotilanteiden parissa. Vaikka opettajien rakentamat simulaatiotilanteet jäljittelevätkin erilaisia tilanteita työelämän kentiltä, saa simulaatio uudenlaista arvoa, kun tilanteet suunnitellaan yhteistyössä työelämän edustajien kanssa, oikeiden työelämän tilanteiden pohjalta.
Työelämäyhteistyön pohjalta on rakennettu simulaatio sisätauti-kirurgian potilaan hoitotyön syventäviin opintoihin LAB-ammattikorkeakoulun ja Päijät-Soten kesken. Simulaatiossa mallinnetaan oikeita potilasesimerkkejä, kuten potilaan tutkiminen vastaanottotilanteessa, postoperativiisen potilaan kiputilanne ja arviointi, postoperatiivinen seuranta ja hoito toimenpiteen jälkeen. Simulaatiotilanteet on rakennettu yhteistyössä työelämän organisaation kanssa niin, että opiskelija pääsee perehtymään potilastilanteisiin, jollaisia mahdollisesti kohtaa tulevassa harjoittelussa. (Kilpinen & Marjamäki-Nieminen 2023) Tavoitteena on, että opiskelija pääsee tutustumaan valikoituihin hoitotyön aihealueisiin ennen harjoittelua. Simulaatioilla voidaan tukea tulevaa harjoittelua sekä turvallista hoitotyötä.
![[Alt-teksti: hoitaja-asuinen nainen säätämässä tietotekniikkaa, lasiseinän takana on simulaatiotila, jossa potilassänky ja siinä makaava simulaationukke.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/10/677_2023_Yhteistyosimulaatiosta-osaamisen-oivalluksia-1024x677.jpg)
Työelämän edustajat mukana simulaatiotilanteessa
Simulaatiot ovat turvallisia tilanteita harjoitella omia taitojaan. Simulaatiot tarjoavat vertaistukea samassa tilanteissa olevilta opiskelijatovereilta. Työelämälähtöisessä simulaatiossa tukea ja apua saa myös työelämän toimijalta tämän osallistuessa simulaatiotilanteeseen yhdessä opiskelijoiden kanssa. Työelämän edustajan läsnä ollessa myös ammatillinen kommunikointi ja työyhteisöosaaminen harjoittuvat.
Simulaatioissa on tilaa virheille, ja vanha sanonta “virheistä oppii” pätee simulaatioihin erinomaisesti. Ennen simulaation alkua kuitenkin on syytä painottaa, ettei simulaation tarkoitus ole syyttää tai arvostella kenenkään tekemiä virheitä, vaan korostaa sitä, että juuri virheiden kautta tapahtuu oppimista. Oppimista tukevia simulaatioita ei myöskään tule rakentaa liian monimutkaisiksi, vaikka työelämän tilanteet harvoin ovatkin täysin suoraviivaisia, sillä tarkoitus on tarjota opiskelijoille myös onnistumisen hetkiä. Tunteita herättävät simulaatiot tehostavat oppimista, erityisesti riemu, onnistumisen tunteet sekä itsensä voittamisen tunne. Onnistumisen myötä itseluottamus kasvaa. (Blomgren 2015.)
Ymmärrystä työprosesseista ja oppimisesta
Simulaation purkukeskustelun on todettu olevan simulaation tärkein vaihe, jossa referoidaan simulaatiossa tapahtunutta toimintaa. Opettaja ja työelämän edustaja ohjaavat purkukeskustelua oikeaan suuntaan ja tuovat substanssikokemusta reflektointiin. Opiskelija pääsee reflektoinnin myötä oivaltamaan omaa osaamistaan sekä pohtimaan omia kehittämiskohteitaan. Työelämän edustajan osaaminen ja kokemustieto ovat suuressa osassa tukemassa opiskelijoiden oppimiskokemusta.
Moniammatillisilla yhteistyösimulaatioilla on saatu valtakunnallisesti ammattikorkeakouluissa sekä yliopistoissa positiivisia tuloksia. Simulaatioiden on nähty tuovan ymmärrystä työ- ja oppimisprosesseista. (Soinila 2014). Niiden on myös todettu edistävän painotettuja substanssiosaamisen teemoja sekä lieventävän opiskelijoiden epävarmuutta (Kärki ym. 2018). On hienoa olla luomassa jotakin uutta yhteistyökumppanin kanssa.
Kirjoittajat
Fanny Kilpinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina sairaanhoitajakoulutuksessa.
Katja Puhakainen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina sairaanhoitajakoulutuksessa.
Lähteet
Blomgren, K. 2015. Simulaatiot – melkein leikkiä, melkein totta. Viitattu 1.9.2023. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo12860
Kilpinen, F. & Marjamäki-Nieminen, S. 2023. Työelämäyhteistyötä sairaanhoitajaopiskelijoiden eduksi. LAB Pro. Viitattu 18.9.2023. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tyoelamayhteistyota-sairaanhoitajaopiskelijoiden-eduksi/
Kärki, J., Kuivila, H-M., Kääriäinen, M. & Mikkonen, K. 2018. Sairaanhoitajaopiskelijoiden
oppimiskokemuksia mielenterveyshoitotyön simulaatio-opetuksesta: systemaattinen kirjallisuuskatsaus
laadullisista tutkimuksista. Hoitotiede. 2018, 30 (4), 285–298. Viitattu 18.9.2023. Saatavissa https://journal.fi/hoitotiede/article/download/128429/77552
Soinila, S. 2014. Akuutin neurologian opetus. Duodecim. Viitattu 18.9.2023. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo11514
