Väestörakenteen muutos tuo haasteita taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Rakennemuutos, digitalisaatio ja nopea teknologinen kehitys muuttavat hyvinvointiyhteiskunnan toimintamalleja. (Valtioneuvosto 2018, 10–11.)
Ikäohjelmalla pyritään turvaamaan hyvä ikääntyminen ja kestävä palvelujärjestelmä digitaalisuutta ja uusia teknologioita hyödyntämällä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020, 26,28). Ikäihmisten kotona asumisen tueksi tarvitaankin uusia sekä toiminta- että palvelumalleja (Viirkorpi 2015, 45).
Digitalisaatio ja teknologian käyttö tuovat osaamisen johtamiseen vaateita esihenkilölle. Tietojohtamisen avulla tiedosta saadaan keskeinen työkalu päätöksenteon perustaksi. Osaamisen johtaminen vahvistaa organisaation toimintakykyä lisäämällä strategian edellyttämää osaamisen vaalimista, kehittämistä, uudistamista ja hankkimista. (Viitala 2005, 14–15; Haahkola 2014, 5.) Muutoksen onnistunut johtaminen vaatii hyviä johtamis- ja vuorovaikutustaitoja sekä avoimuutta, oikeudenmukaisuutta ja luotettavuutta (Alanko & Rosling 2019, 46–49).
Esihenkilöt hyvinvointiteknologian käyttöönoton tukena
Kotona asumista rohkeasti ja itsenäisesti (KARITA) -hanke järjesti koulutusta kotihoidon esihenkilöille henkilöstön hyvinvointiteknologiaosaamisen johtamisesta (LAB 2022). Kalliokosken (2023) YAMK-opinnäytetyössä tuotettiin tietoa KARITA-hankkeelle hyvinvointiteknologian käyttöönoton johtamisesta ja henkilöstön osaamisen vahvistamisesta muuttuvassa toimintaympäristössä.
Tulosten mukaan erityisesti helppokäyttöisyys innostaa henkilöstöä ottamaan uutta hyvinvointiteknologiaa käyttöön. Tarvitaan myös myönteistä asennetta. Monitasoinen ja avoin yhteistyö sekä palautteen hyödyntäminen sujuvoittavat käyttöönottoprosessia. Tiedolla johtamisesta on merkittävää hyötyä esihenkilölle. Koulutusta tiedolla johtamisesta kuitenkin tarvitaan vielä lisää. Osaamisen tunnistaminen ja oppimisen tukeminen ovat tärkeitä. Tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittäminen arvioidaan haastavaksi. Esihenkilön omalla motivaatiolla, asenteella, sekä vuorovaikutustaidoilla on keskeinen merkitys hyvinvointiteknologian käyttöönotossa. Hyvinvointiteknologian lisääntynyt käyttö onkin muuttanut kotihoidossa työskentelyä myönteiseen suuntaan.
Saarion (2019) mukaan sote-toimintatapojen onnistuneessa muutoksessa on tärkeää tunnistaa kehittämistarpeet ja mahdollisuudet sekä asettaa tavoitteet, ohjata ja johtaa muutosprosessia. Rajatalon (2021, 33–34) mukaan esihenkilöt suhtautuvat yleisesti ottaen myönteisesti työn kehittämiseen. Digitalisaatio ja hyvinvointiteknologia ovat muuttaneet esimiestyötä positiivisesti sekä lisänneet niin henkilöstön kuin esihenkilönkin työhyvinvointia.
Kirjoittajat
Suvi Kalliokoski valmistuu LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija- (YAMK) koulutuksesta. Hänen kiinnostuksenaan ovat digitalisaation hyödyntäminen ja palvelujen kehittäminen ikääntyneiden kotona asumisen turvaamiseksi.
Taina Anttonen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikön verkkokampuksella. Hän koordinoi sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija (YAMK) koulutusta, jonka keskiössä ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakas, osaava alan ammattilainen ja työn muuttuvat muodot digitalisoituvassa toimintaympäristössä.
Lähteet
Alanko, S. & Rosling, M. 2019. Muutosjohtajuuden haasteet ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla. Opinnäytetyö YAMK. Hämeen ammattikorkeakoulu. Viitattu 23.9.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/227748/Alanko_Sanna_Rosling_Mirka.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Haahkola, K. 2014. Esipuhe. Teoksessa Klemola, K., Uusi-Illikainen, J. & Askola, T. 2014. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojohtamisen käsikirja. Helsinki: Sitra. Viitattu 28.9.2023. Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2017/02/Sosiaali_ja_terveyspalveluiden_tietojohtamisen_kasikirja-2.pdf
Kalliokoski, S. 2023. Esihenkilöiden johtamisosaamisen vahvistuminen hyvinvointiteknologian käyttöönotossa. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.9.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100426840
LAB. 2022. Kotona asumista rohkeasti ja itsenäisesti teknologian avulla. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.9.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/kotona-asumista-rohkeasti-ja-itsenaisesti-teknologian-avulla
Pexels. 2016. Business, charts, commerce, computer. Pixabay. Viitattu 27.9.2023. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/business-charts-commerce-computer-265087/
Rajatalo, M. 2021. Digitalisaatiossa ja toiminnan muutoksessa kaivataan johdon tukea. Opinnäytetyö YAMK. Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.9.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/508360/Rajatalo_Maarit.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Saario, M. 2019. Digitalisaatio sallii asioiden tekemisen uudella tavalla. Onnistunut muutos rakentuu alan asiantuntemuksesta. Valtioneuvosto. Viitattu 26.9.2023. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/digitalisaatio-sallii-asioiden-tekemisen-uudella-tavalla-onnistunut-muutos-rakentuu-alan-asiantuntemuksesta
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030. Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:31. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 25.9.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162462/STM_2020_31_j.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Valtioneuvosto. 2018. Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus. Eheä yhteiskunta ja kestävä hyvinvointi. Valtioneuvoston julkaisusarja 22/2018. Helsinki: Valtioneuvosto. Viitattu 24.9.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160904/22_TUKA_STM_WEB.pdf
Viirkorpi, P. 2015. Ikäteknologian hyvät käytännöt. KÄKÄTE-raportteja 7/2015. Helsinki: Fram Oy.
Viitala, R. 2005. Johda osaamista. Osaamisen johtamisen teoriasta käytäntöön. Toinen painos. Keuruu: Otava.
