Toistuvat rutiinitehtävät, aikaa kuluttavat selvitykset ja erilaisten skenaarioiden luominen ovat usein aikaa vieviä tehtäviä kehitysprojekteissa, joista monet haluaisivat suoriutua mahdollisimman nopeasti. Kehitystyössä kannattaakin panostaa aitoon innovaatio- ja ajatustyöhön ja hyödyntää muiden tehtävien osalta erilaisia tekoälyyn pohjautuvia ratkaisuja ja työkaluja.
Tekoäly ei kuitenkaan ole yksiselitteinen termi, vaan se käsittää suuren joukon erilaisia teknologioita ja malleja. Tekoäly on käsitteenä alun perin syntynyt siitä näkemyksestä, että kone saadaan käyttäytymään tavalla, joka mielletään älykkääksi. (Toivonen 2023, 35.) Lehtimäki (2023) kuvaakin tekoälyä digitaaliseksi ohjelmaksi tai laitteeksi, joka pystyy suorittamaan älykkäitä toimintoja. Odotukset tekoälylle ovat kuitenkin nykyään selkeästi korkeammalla, ja tekoälyn toivotaan olevan ihmisen älykkyyttä nopeampi, parempi ja tehokkaampi. Tekniseltä näkökulmalta tekoäly on kuitenkin vain yhdistelmä algoritmeja sekä koneoppimista (Toivonen 2023, 40).
Voi säästää aikaa ja rahaa
Parhaimmillaan tekoälyn avulla on mahdollista säästää huomattavasti resursseja kehitystyössä – niin aikaa kuin rahaakin. Generatiiviset tekoälyratkaisut tarjoavat konkreettista tukea esimerkiksi sisällöntuotantoon tai erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen tuottamiseen. Generatiivisella tekoälyllä tarkoitetaan sellaisia digitaalisia toteutuksia, jotka tuottavat sisältöä niille annettujen kehotteiden eli ”promptien” mukaisesti. Tekoälyratkaisut oppivat joko ohjatusti tai itsenäisesti perustuen tekoälyn tuottamiin tuloksiin ja virhetarkistuksiin. (Pasanen 2023, 13.) Vaikka tekoälyllä tuotettua sisältöä ei hyödynnettäisi sellaisenaan, voi se antaa pienellä panostuksella kehitystyöhön erilaisia vaihtoehtoja vaikkapa verkkosivujen sisältörungosta ja ulkoasusta, tai ideoita tekstisisältöön (Kokkola 2023).
Hyvä henkilökohtainen avustaja
Tekoälyratkaisujen hyödyntäminen myös palvelumuotoilussa tulee oletettavasti kasvamaan. Tekoälyratkaisut mahdollistavat toiminnallisten prototyyppien toteuttamisen huomattavasti nopeammin kuin aiemmin. Myös suurten datamäärien läpikäynti ja analysointi käyttäjäymmärryksen keräämiseksi mahdollistuu erilaisten tekoälyyn ja laskentamalleihin pohjautuvien työkalujen avulla. (Jylkäs ym. 2019, 8.)
Kehitystyön ongelmakohtien osalta tekoäly voi toimia valistuneena sparrailu- tai keskustelukumppanina ja tuottaa erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja tai ohjeita. Kuten oikeaa keskustelukumppaniakin, generatiivista tekoälyä kannattaa kuitenkin avustaa haluttuun suuntaan; antamalla kehotteessa konteksti ratkaistavasta ongelmasta, ohjata ottamaan vastaukseen jokin tietty tarkastelurooli, tai pyytää tekoälyä tuottamaan vaiheistettu kuvaus ratkaisusta. Näin tekoäly huomioi ratkaisussa ongelman asiayhteyden ja huomioi myös kysyjän oppimisprosessin. (Kähkönen 2023, 3.) Tekoälyratkaisuja kannattaakin hyödyntää sopivissa paikoissa henkilökohtaisena avustajana. Se voi vapauttaa kehitystyössä aikaa aitoon kehitykseen ja ideointiin, kokeillen ja oppien ja siten myös tekoälyratkaisuja opettaen. (Kokkola 2023.)
Kirjoittajat
Henriikka Kokkola on Digitaaliset ratkaisut (YAMK) -ohjelmasta valmistuva opiskelija LAB-ammattikorkeakoulusta.
Tarja Keski-Mattinen toimii tietojenkäsittelyn lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sekä asiantuntijana Customer Experience -kasvualustalla.
Lähteet
geralt. 2018. Altmann, G. Tekniikkaa, kehittää. Pixabay. Viitattu 11.12.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tekniikkaa-kehitt%C3%A4j%C3%A4-touch-sormi-3402365/
Jylkäs, T., Augsten, A. & Miettinen, S. 2019. From hype to practice: Revealing the effects of AI in service design. Teoksessa Bohemia, E., Gemser, G., Fain, N., Bont, C. & Almendra, R. (toim.) Conference proceedings of the Academy for Design Innovation Management.Academy for Design Innovation Management. No. 1, vol. 2. Lontoo, Iso-Britannia. 18.06.2019. 1203-1216. Viitattu 14.11.2023. Saatavissa https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/64433/Article%20VI.pdf
Kokkola, H. 2023. Aloittavan yrityksen verkkopalveluiden kehitys suunnittelusta toteutukseen: case Luja Tech Oy. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 11.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112431585
Kähkönen, O. 2023. Joko käytät tekoälyä työssäsi? Aloita näillä vinkeillä. Lumen – Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti 3/2023. Viitattu 16.11.2023. Saatavissa https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=2302c3e6-32f2-443e-aba7-ef8b19b130f9
Lehtimäki, P. 2023. Mistä tekoälyssä on kyse? Webinaari. eOppiva. Viitattu 11.10.2023. Saatavissa https://www.eoppiva.fi/kurssit/mista-tekoalyssa-on-kyse/#/lessons/UcYZ6imaokMgQXrdByQqpN5KqkPdXFE0
Pasanen, H. 2023. Tekoälykuvageneraattorien omaksuminen visuaalisten taiteilijoiden keskuudessa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 11.10.2023. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/86708/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-202305022803.pdf
Toivonen, H. 2023. Mitä tekoäly on? 100 kysymystä ja vastausta. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Teos.
