Tekoälystä tehokkuutta ja asiakkuuksia -valmennuksen ensimmäinen ryhmä aloitti maaliskuussa 2024 tutustumisen generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Viiden kerran valmennuksen aikana on tavoitteena kehittää päijäthämäläisten yritysten osaamista generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä erityisesti markkinoinnissa, asiakaspalvelussa, myynnissä, viestinnässä, sisäisessä toimistotyössä ja TKI-toiminnan kehittämisessä (LAB 2024).
Valmennus on herättänyt suurta kiinnostusta alueella, ja yrityksiä osallistui jo ensimmäiseen valmennusohjelmaan lähes parikymmentä. Osallistujat edustivat laajasti eri aloja, yritysten edustajia oli startup-yrittäjistä insinööreihin ja edelleen esimerkiksi laki-, keksintö-, opetus- ja liikuntapalveluihin.
Starttipäivänä perusteita ja ensimmäisiä kokeiluja
Valmennusohjelman starttipäivä aloitti matkan kohti tekoälyä hyödyntävää tulevaisuutta. Aluksi osallistujille esiteltiin kattavasti valmennuksen eteneminen sekä otettiin käyttöön oppimisalusta, jonka kautta materiaalit ja harjoitukset ovat valmennuksen aikana saatavilla. Päivän kulku eteni luontevasti tekoälyn perusteiden ymmärtämiseen tarjoten perustiedot ja yleiskatsauksen tekoälyn toimintamekanismeista ja potentiaalista.
Osallistujien kanssa käytiin läpi mahdollisuuksia liiketoiminnalle; erityisesti markkinoinnin ja tekoälyn yhdistäminen avasi uusia näkökulmia ja menetelmiä yritysten kasvun ja innovaation tueksi. Jo starttipäivänä osallistujat pääsivät kokeilemaan ChatGPT:tä ja sen roolia ideointiprosessissa ja sparrauskaverina. Valmentajat Lotta Toivonen ja Jan-Erik Sandelin ohjasivat osallistujia ohjelman käyttöön ja kehittämään omia kehittämistehtäviään entistä kohdennetummin opettaen samalla, miten tekoälyä voidaan käyttää luovasti ja tehokkaasti työssä.
Sandelinin alustus generatiivisen tekoälyn perusteista ja toimintatavoista synnytti vilkasta keskustelua. Esityksessä kuvattiin, miten generatiivinen tekoäly toimii, mitä rajoitteita siinä on ja millä logiikalla tekstiä ja kuvia luodaan. Ryhmässä pohdittiin, onko tekoäly luova tai älykäs ja mitä tulevaisuuden näkymiä tekoäly tuo työelämään. Sandelin korosti hyvän promptin eli kehotteen tekemisen tärkeyttä, mikä onkin yksi valmennuksen tärkein harjoiteltava taito.
Kun tekoälyä hyödynnetään markkinoinnissa, on tärkeä ottaa huomioon markkinoinnin lainalaisuudet, korosti Toivonen alustuksessaan. Kun yrityksessä tehdään markkinointiaineistoja, on olennaista huomioida esimerkiksi ostajapersoonat, arvolupaus ja brändi. Generatiivinen tekoäly voi parhaimmillaan auttaa asiantuntijaa luomaan materiaaleja, jotka hyödyttävät yrityksen liiketoimintaa.
Starttipäivän päätteeksi osallistujat pääsivät kokeilemaan tekstin generointia ja ideointia ChatGPT:n avulla. Tätä työtä jatketaan seuraavalla valmennuskerralla, jossa keskitytään tarkemmin promptaamiseen sekä tekstien tuottamiseen tekoälyn avulla. Valmennuksen vaiheista kerrotaan artikkelisarjassa LAB Focus -blogissa.
Valmennuksen mahdollistaa Tekoälystä tehokkuutta ja asiakkuuksia -hanke, jota toteuttavat LAB-ammattikorkeakoulu sekä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto/Päijät-Hämeen liitto (LAB 2024).
Kirjoittaja
Ninni Andelin toimii LAB-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä ja TKI-asiantuntijana Tekoälystä tehokkuutta ja asiakkuuksia -hankkeessa.
Lähteet
LAB. 2024. Tekoälystä tehokkuutta ja asiakkuuksia. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/tekoalysta-tehokkuutta-ja-asiakkuuksia