Muistisairaiden määrän on ennustettu kasvavan tulevaisuudessa. Vuonna 2020 muistisairaita on arvioitu olevan Suomessa yhteensä 200 000. Joka vuosi on määrän arvioitu lisääntyvän noin 14 500 sairastuneella. (Tommola ym. 2020.) Muistisairauksien lisääntyessä myös muistisairaiden läheisten ja omaishoitajien määrä kasvaa.
Muistisairaiden läheiset kokevat saamansa tuen ja huomioinnin ainakin osin puutteelliseksi. Puutteelliseksi on koettu saadun neuvonnan ja ohjauksen määrä ja tuen- sekä tiedonsaanti. (Katajalehto 2023). Lisäksi esimerkiksi puolisoaan avustavat läheiset kokevat elämänlaatunsa ja terveytensä muita samanikäisiä heikommaksi (Aalto ym. 2023). Läheiset kaipaavat hoitajilta tilanteen mukaista huomiointia, tukea, avointa vuorovaikutusta, kuuntelemista ja kuulluksi tulemisen tunnetta, sekä läheisen näkemistä yhtenä asiantuntijoista.
Läheisen ja hoitajan rooli osana muistisairaan hoitopolkua
Muistisairaudet ovat omaishoidon yleisin syy (THL 2023). Tulevaisuudessa muistisairaiden läheisten tukeminen on entistä suuremmassa roolissa, jotta voidaan mahdollistaa muistisairaiden kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Hoitoalan ammattilaiset ovat asiantuntijoita tukemassa muistisairaiden läheisiä. Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat tekivät toiminnallisena opinnäytetyönään muistisairaan läheisen tukemiseen suunnatun sähköisen oppaan. Oppaan tarkoituksena on tuoda tietoa hoitajille muistisairauksista ja kehittää hoitajan ammatillista osaamista muistisairaan läheisen tukemisessa. (Maijanen ym. 2024).
Hoitajan ja läheisen välinen luottamussuhde on keskeistä muistisairaan läheisen ollessa usein tiivis osa hoitosuhdetta. Luottamus rakentuu ajan kanssa ja oleellista hyvän luottamussuhteen rakentumiselle on läheisen kuunteleminen ja kuulluksi tulemisen kokemus. Hoitajan ja läheisen luottamussuhdetta edistää keskinäinen sujuva sekä avoin vuorovaikutus ja kommunikaatio. Jos luottamus menetetään, se vaikuttaa myös vuorovaikutussuhteeseen negatiivisesti ja vuorovaikutuksen puute altistaa väärinkäsityksille ja vaarantaa tiedonkulun. (Solin 2019). Tämä voi heikentää myös muistisairaan hyvää hoitoa.
Läheisen hyvinvointi ja hyvä terveys lisäävät osaltaan muistisairaan hyvinvointia. Läheinen osana hoitoa voi muun muassa lisätä sairastuneen kokemaa turvallisuuden tunnetta. (Hallikainen & Mönkäre 2022.)
Tulevaisuudessa tulee panostaa läheisen osallisuuteen muistisairaan hoitopolulla. Kehityskohtia ovat tiiviimpi yhteydenpito hoitohenkilökunnan ja läheisten välillä, kuulluksi tulemisen edistäminen ja vaikuttamisen sekä osallisuuden mahdollistaminen. Lisäksi on huolehdittava muistisairaan läheisen kokonaisvaltaisesta hyvän terveyden ylläpidosta ja terveyden edistämisestä.
Kirjoittajat
Mathilda Maijanen, Jenni Mäkäläinen ja Jade Pakkanen ovat sairaanhoitaja- ja terveydenhoitaja AMK -opiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulussa.
Mira Korvenoja toimii terveysalan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Aalto, A-M., Ilmarinen, K., Kehusmaa, S., Elovainio, M. & Sainio, P. 2023. Toimintarajoitteista puolisoaan avustavien terveys ja hyvinvointi ja kokemus sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävyydestä muuta väestöä heikompi. Tutkimuksesta tiiviisti 60/2023, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.3.2024. Saatavissa Toimintarajoitteista puolisoaan avustavien terveys ja hyvinvointi ja kokemus sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävyydestä muuta väestöä heikompi (julkari.fi)
Hallikainen, M. & Mönkäre, R. 2022. Muistisairaan tukeminen – ohjeita läheisille. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00899
Katajalehto, K. 2023. Muistisairaiden läheisten kokemukset ja tunteet muistisairauden eri vaiheissa sekä läheisten kokemukset omista palveluntarpeistaan ja niihin vastaamisesta. Pro gradu- tutkielma. Itä-Suomen Yliopisto. Viitattu 7.3.2024. Saatavissa http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20230709
Maijanen, M., Mäkäläinen, J. & Pakkanen, J. 2024. Muistisairaan läheisen tukeminen. Opas sosiaali- ja terveysalan tuleville ammattilaisille. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Lappeenranta. Viitattu 25.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403275332
Solin, J. 2019. Hoitosuhteen vuorovaikutuksen jännitteet ja ristiriidat kotihoidossa. Pro gradu- tutkielma. Tampereen yliopisto. Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/115883/SolinJaana.pdf
THL. 2023. Omaishoito ja perhehoito. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.3.2024. Saatavissa Omaishoito ja perhehoito – THL
Tommola, S., Teiska, M., Tamminen, A., Alastalo, H., Hammar, T. & Viljamaa, S. 2020. Muistibarometri 2020. Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://www.muistiliitto.fi/application/files/8116/1120/9916/Muistibarometri_2020_saavutettava.pdf
