Etelä-Karjalan alue Saimaan rannalla on ainutlaatuinen esimerkki siitä, kuinka matkailualan kestävyys ja paikallisyhteisöjen hyvinvointi voivat kulkea käsi kädessä. Alueen luonnonkauneus ja kulttuuritarjonta tarjoavat erinomaiset puitteet vastuulliselle matkailulle, joka kunnioittaa ympäristöä ja tukee paikallista elämänmenoa. Aina paikallisuuden ja kasvua tavoittelevan matkailun intressit eivät kohtaa.
Etelä-Karjalan matkailussa korostuu vastuullisten käytäntöjen merkitys. Alueen matkailustrategia nojaa kestävyyden periaatteisiin, jotka ovat olennainen osa jokapäiväistä toimintaa. (GoSaimaa 2024a.) Näiden periaatteiden avulla pyritään säilyttämään Saimaan luonnon kauneus ja paikallisen kulttuurin ja yhteisön aitous, sekä takaamaan, että matkailun vaikutukset alueen arkipäivään ovat mahdollisimman pienet.
Visit Finlandin Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelma tukee matkailualan yrityksiä kestävien käytäntöjen kehittämisessä (Visit Finland 2024). Etelä-Karjalassa STF-ohjelma on ollut merkittävässä roolissa auttamassa paikallisia yrityksiä sopeutumaan kestävän kehityksen vaatimuksiin, mikä on vahvistanut alueen vetovoimaisuutta ympäristötietoisten matkailijoiden keskuudessa (GoSaimaa 2024a).
Yhteisöllisyys ja sosiokulttuurinen kestävyys
Yksi Etelä-Karjalan matkailun keskeisistä teemoista on paikalliskulttuurin vaaliminen ja paikallisyhteisöjen tukeminen. Tätä työtä tehdään erilaisten kulttuuritapahtumien, kuten Imatran Mustan ja Valkoisen teatteri -festivaaleilla tai Lappeenrannan museokorttelin tapahtumilla, joilla rikastetaan kävijäkokemusta. (GoSaimaa 2024 b.) Paikalliset ruokakulttuuritapahtumat perustuvat paikallisiin raaka-aineisiin ja perinteisiin valmistustapoihin, tukien kestävää kulutusta ja paikallistaloutta (Taste Saimaa 2024). Alueen asukkaiden perinteet ja arkipäiväisen elämisen aitous ovat osa matkailijan kokemusta ja vastuullista toimintatapaa, joka pitäisi huomioida matkailupalveluja ja aluetta kehitettäessä.
Kestävä matkailu Etelä-Karjalassa kohtaakin haasteita, koska hallinnointi vaatii jatkuvaa mukautumista ja seurantaa. Tämä edellyttää resursseja myös paikallisilta sidosryhmiltä. Lisäksi on olemassa riski kulttuurisen aitouden laimenemisesta, kun paikalliset saattavat muokata perinteitään vastaamaan matkailijoiden odotuksia.
Tulevaisuudessa on tärkeää jatkaa kestävän matkailun kehittämistä Etelä-Karjalassa, erityisesti yhteistyössä paikallisyhteisöjen kanssa. LAB-ammattikorkeakoulu ja muut alueen oppilaitokset ovat avainasemassa, tarjoten tutkimusta ja koulutusta, jotka tukevat alueellista matkailukehitystä. Kestävän matkailun edistäminen on pitkän tähtäimen sitoumus, joka vaatii jatkuvaa innovointia, sidosryhmien välistä yhteistyötä ja sitoutumista kestäviin arvoihin, mikä varmistaa, että Etelä-Karjala säilyttää asemansa yhtenä Suomen viehättävimmistä ja vastuullisimmista matkakohteista.
Kirjoittaja
Johanna Heinonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja TKI-asiantuntijana. Erityisesti matkailun monimuotoinen kehittäminen, digitaalinen viestintä ja asiakaskokemus ovat hänen sydäntään lähellä.
Lähteet
GoSaimaa. 2024a. GoSaimaa – Vastuullisuus. Viitattu 12.4.2024. Saatavissa https://gosaimaa.com/vastuullisuus/
GoSaimaa. 2024 b. Tapahtumat Lappeenrannan ja Imatran seudulla. Viitattu 12.4.2024. Saatavissa https://gosaimaa.com/mita-tehda/tapahtumat/
Taste Saimaa. 2024. Saimaa is the European Region of Gastronomy 2024. Viitattu 12.4.2024. Saatavissa https://www.tastesaimaa.fi/en/saimaa-european-region-of-gastronomy
Visit Finland. 2024. For responsible travel. Viitattu 12.4.2024. Saatavissa https://www.visitfinland.fi/en/liiketoiminnan-kehittaminen/vastuullinen-matkailu/sustainable-travel-finland