Aikuisopiskelijan elämän palapeli

Perheellisen, työssäkäyvän ammattikorkeakouluopiskelijan osa ei ole helpoimpia. Opiskelijan ajankäytöstä kilpailee moni, ehkä kokonaan eri suuntaankin vetävä toimi. Miten yhdistää perhe, työnteko ja vaativa opiskelu korkeakoulussa? Miten jaksaa viedä eteenpäin opintoja ja miten jakaa sekä aikansa että voimansa oikein?

Aikuisopiskelu vaakakupissa

Noin puolet ammattikorkeakouluopinnot aloittavista opiskelijoista on 25-vuotiaita tai vanhempia (Tilastokeskus 2024). Kaikista ammattikorkeakouluopiskelijoista on 25 % perheellisiä, hyvinvoinnin ja terveyden aloilla vielä tätäkin enemmän. Enemmistö perheellisistä opiskelijoista myös työskentelee opintojen ohella. (Hallia 2022.)

Tutkitusti tiedämme, että opiskelun aikainen työssä käyminen vaikuttaa myös myönteisesti; oppimistulokset ja opiskelumotivaatio paranee, ammatillinen identiteetti ja luottamus omiin taitoihin vahvistuu (Tynjälä ym. 2020, 11). On myös runsaasti näyttöä siitä, että työntekijöiden onnistuminen työn ja muun elämän yhteensovittamisessa lisää erilaisten tekijöiden kautta työpaikan tuottavuutta ja tuloksellisuutta (Toppinen-Tanner ym. 2016, 8).

Monin tutkimuksin ja selvityksin on kuitenkin myös todettu, että monet perheelliset, työssäkäyvät aikuisopiskelijat mieltävät elämäntilanteensa kuormittaviksi. Aikuisopiskelijat kokevat perheen, opiskelun ja työn erillisiksi elämänalueiksi, jotka eivät kovin hyvin onnistu tukemaan toisiaan, ja tämäkin haastaa opiskeluun sitoutumista (Soppi 2021).

Kuva 1. Aikuisopiskelijan arjessa tarvitaan hyvää ajanhallintaa. (LUT Pictures 2023)

Työntekijältä vaaditaan jatkuvasti lisää joustoa

Aikamme työelämälle on tyypillistä ennakoimattomuus, alati vaihtuvat tilanteet ja olosuhteet sekä jatkuva joustamisen ja uudelleen sopeutumisen vaatimus. Tämä lienee leimallista kaikille aloille, mutta korostuu erityisesti aloilla, joilla on työvoimapulaa ja tästä syystä erityisen vaihtelevia työolosuhteita.

Perheellisiä naisopiskelijoita haastanevat myös sukupuolittuneet vanhemmuuden ihanteet, jotka edelleen asettavat perheen äideille enemmän vastuuta lasten hoivasta esimerkiksi lasten sairastaessa (Helenius 2020). Varhaiskasvatustyö on edelleen enemmän naisten työtä Suomessa. Voidaanko olettaa, että alalle on siksikin muotoutunut tilanne, jossa naistyöntekijät ovat joustaneet ja joustavat − ja asettavat jonkun toisen edun oman itsen edelle? Tässä priorisoinnissa opinnot helposti syrjäytyvät, jäävät väliin ja riski kokonaan keskeyttämiseen kasvaa.

Koulutusorganisaatiot ovatkin haasteen edessä, jotta opiskelijat saavuttavat riittävän, opinnoille tavoitteeksi asetetun osaamisen eivätkä kuitenkaan kuormitu liikaa. Tarvitaan uudenlaisia työn ohessa ja työssä oppimista tukevia opiskelurakenteita ja -malleja. Tämä osaltaan varmistaisi sen, että uuteen ammattiin siirtyy jaksavia, hyvinvoivia, osaavia ammattilaisia.

Kirjoittajat

Outi Kokko-Muhonen toimii sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun varhaiskasvatuksen opetuksessa sekä opettajana ja tutoropettajana Jotpa-rahoitteisessa Sosionomista varhaiskasvatuksen sosionomiksi -täydennyskoulutuksessa.

Pipsa Murto toimii sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun varhaiskasvatuksen opetuksessa sekä opettajana ja tutoropettajana Jotpa-rahoitteisessa Sosionomista varhaiskasvatuksen sosionomiksi -täydennyskoulutuksessa.

Lähteet

Hallia, A. 2022. Opiskelijalapsiperheet ja toimeentulo. Blogi. SAMOK. Viitattu 12.4.2024. Saatavissa https://samok.fi/blogi/opiskelijalapsiperheet-ja-toimeentulo/

Helenius, P. 2020. Ura, lapset ja tavoiteltava perhekulttuuri. Työn ja perheen jännitteitä koulutettujen naisten puheessa. Tampereen yliopisto. Tampereen yliopiston väitöskirjat 281. Viitattu 12.4.2024. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/handle/10024/122756

LUT pictures. 2023. Campuses. Viitattu 12.4.2024. Saatavissa https://lut.pictures.fi/kuvat/LAB%20Press%20Images/CAMPUSES/00050-LAB.jpg

Soppi, A. 2021. Työn, perheen ja opiskelun yhteensovittaminen aikuisopiskelijoilla ja koettu työpaikan tuki. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Viitattu 12.4.2024. Saatavissa URN:NBN:fi:jyu-202106033424.pdf

Toppinen-Tanner, S., Bergbom, B., Friman, R., Ropponen, A., Toivanen, M., Uusitalo, H., Wallin, M. & Vanhala, A. 2016. Työ@elämä: Opas työpaikoille työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi. Työterveyslaitos. Viitattu 12.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-701-9

Tynjälä, P., Virtanen, A. & Helin, J. 2020. Miksi työelämäpedagogiikkaa. Teoksessa Virtanen, A., Helin, J. & Tynjälä, P. (toim.). Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Viitattu 12.4.2024. Saatavissa https://www.tyopeda.fi/julkaisut/tyoelamapedagogiikka-korkeakoulutuksessa.pdf