Tuotekehityspalvelut ja -osaaminen vaativat asiakasymmärrystä ja laajaa asiantuntemusta

Elintarvikealalla on tarvetta asiantuntevalle tuotekehitykselle. Joustavuus, luotettavuus ja selkeä viestintä ovat avainasemassa yritysten menestystä tukevassa tuotekehityspalvelussa ja -osaamisessa, todettiin Päijät-Hämeen FoodHub -hankkeen työpajoissa, jotka järjestettiin LAB-ammattikorkeakoulussa Lahdessa kevättalvella 2024.

Linkki Päijät-Hämeen Foodhub -hankkeen nettisivuille.

Ihmisiä kokoontuneena neuvottelupöytien ympärille. — Kuva 1. Työpajassa 30.1.2024 osallistujat pohtivat, miten alueen elintarvikealan tuotekehityspalvelut vastaisivat yritysten tarpeeseen mahdollisimman tehokkaasti. (Kuva: Katja Pethman)

Asiakaslähtöisyys on toimivan tuotekehityspalvelun ydin

Tammikuisessa työpajassa pohdittiin, miten Päijät-Hämeen alueen tuotekehityspalvelut vastaisivat mahdollisimman hyvin elintarvikealan yritysten tarpeisiin. Työpajassa oli yhteensä 12 osallistujaa alueen yrityksistä ja elintarvikealan kehittäjäorganisaatioista.

Tuotekehityspalvelut tulisi löytää nettisivuilta suomenkielisillä hakusanoilla. Sivuille pitäisi koota lista laitteista ja puhelinnumero yhteyshenkilölle. Rahoitusmahdollisuuksista kertominen voi auttaa erityisesti pieniä yrityksiä.

Palvelun tulee olla kilpailukykyisen hintainen, asiakaslähtöinen ja nopea. Salassapitosopimukseen (englanniksi non-disclosure agreement, NDA), jolla sovitaan luottamuksellisen tiedon ja materiaalin rajatusta käytöstä, tarvitaan valmis pohja tai ehdotus. Itse hankintaprosessia helpottaa yleinen sopimuspohja, johon liitetään kuvaus kulloisestakin palvelusta.

Palvelun toteutuksessa tärkeää on joustavuus. Yritykset arvostavat asiantuntevaa, kattavaa ja monipuolista palvelua, johon sisältyy tarpeen mukaan koko prosessi raaka-aineiden hankinnasta materiaalikierrätykseen saakka.

Ihmisiä kokoontuneena neuvottelupöydän ympärille. — Kuva 2. Viljo-hankkeen kanssa yhteistyössä järjestetty asiakastilaisuus ja siihen yhdistetty Päijät-Hämeen FoodHub -hankkeen työpaja keräsi mukavan joukon osallistujia LABin Food Pilot Plantiin ja showroomiin. (Kuva: Katja Pethman)

Onnistunut tuotekehitys perustuu monipuoliselle osaamiselle

Tuotekehitystyön osaamis- ja koulutustarpeet -työpaja keräsi maaliskuussa yli 30 osallistujaa kuulemaan katsaukset Salpauksen elintarvikealan perustutkinnosta sekä Food Campus Finland -yhteistyöalustasta. Työpaja toteutettiin yhteistyössä Koulutuskeskus Salpauksen Viljo-hankkeen kanssa, ja se pidettiin Food Pilot Plant -tuotekehitysympäristön esittelyn yhteydessä.

Linkki Viljo-hankkeen nettisivuille.

Tämän hetken osaamistarpeina korostettiin tuotekehitysprosessin ymmärtämistä ja sen jalkauttamista tuotantoon sekä elintarviketurvallisuusosaamista. Lainsäädäntö, raaka-ainetuntemus, prosessiosaaminen ja laboratorioanalyysit, mutta myös muut kokonaisuudet kuten vastuullisuus sekä kaupallinen ymmärrys (kannattavuus, kansainväliset markkinat), kirjattiin keskeisinä. Tärkeinä taitoina nähtiin lisäksi projektin johtaminen, viestintä sekä kuluttaja- ja markkinatutkimus.

Vastuullisuuden merkityksen arvioitiin tulevaisuudessa kasvavan entisestään. Mainintoja saivat myös esimerkiksi tekoälyn hyödyntäminen, aistinvarainen arviointi, uudet proteiininlähteet, säilyke- ja tabletointiosaaminen, pakkausteknologia, prosessien simulointi, optimointi ja mallinnus sekä muotoilu.

Ostopalveluna hankittavaksi osaamiseksi työpajan osallistujat määrittelivät muun muassa vientikaupan konsultoinnin, kansainvälisten messujen osastot (esimerkiksi Anuga, FIE, BioFach), mikrobiologiset ja kemialliset analyysit, brändäyksen sekä eri maiden vaatimusten tuntemuksen.

Päijät-Hämeessä tarvitaan elintarvikkeiden tuotekehitysosaamista

Päijät-Hämeen liiton aluekehityspäällikkö Riika Kivelä (2024) muistutti tammikuun työpajassa, että Päijät-Hämeen alueella on vastuullisen elintarviketeollisuuden kansainvälinen huippukeskittymä. Yksi Päijät-Hämeen älykkään erikoistumisen strategian kärjistä on ruoka ja juoma (Päijät-Hämeen liitto 2021). Hämeen ruokastrategian 2030 yhtenä tavoitteena on ruokajärjestelmän uudistumista ja kehittymistä tukevien TKI-panostusten moninkertaistuminen. Tarvetta tuotekehityspalveluille ja -osaamiselle siis on, mutta kehittämisessä vaaditaan jatkuvaa vuoropuhelua sidosryhmien ja erityisesti yritysten kanssa.

Kirjoittaja

Katja Pethman toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikössä. Hän on Päijät-Hämeen FoodHub -hankkeen projektipäällikkö.