LAB-ammattikorkeakoulu toteuttaa Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hankkeen vuosina 2019-2021 (LAB 2020). Hankkeen tarkoituksena on selvittää, mitkä pedagogiset ratkaisut tukevat miesopiskelijoiden oppimista ja motivoivat heitä opinnoissaan. Kiinnostuksen kohteena ovat myös urakehitysmallit, joita markkinoimalla voidaan tehokkaimmin tavoittaa potentiaalisia mieshakijoita.
Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalle -hankkeessa toteutettiin keväällä 2020 kysely, jossa selvitettiin miten opiskelijoiden oppimisvaikeudet vaikeuttavat opiskelua ja ajatuksia siitä, millaiset toimet auttavat näissä haasteissa. Kyselyyn vastasi 24 henkilöä, joista naisia oli 15 ja miehiä yhdeksän. Vastaajista 19 kertoi, että oppimisvaikeus on vaikuttanut negatiivisesti koulumenestykseen ja opiskelumotivaatioon.
Oppimisvaikeuksien vaikutus opiskeluun
Asioiden opettelu tuntuu oppimisvaikeuksista kärsivällä usein haastavalta ja vie kohtuuttomasti aikaa verrattuna muihin opiskelijoihin. Suuresta opiskeluun käytetystä ajasta huolimatta arvosanat ovat huonoja, mikä tuntuu epäreilulta ja turhauttavalta. Vastaajien mukaan tenttikysymyksiin vastaaminen ei onnistu, koska niiden ymmärtäminen on vaikeaa. Tenteistä tulee huonoja arvosanoja tai niistä ei pääse läpi. Vaikeudet syövät opiskelumotivaatiota. Kaksi vastaajista kertoi lopettaneensa tentteihin lukemisen käytännössä kokonaan.
Tutor-opettajan näkemyksiä AMK-opetuksesta selvitettiin haastattelemalla fysioterapian lehtori Juha Peteriä, jonka mukaan ammattikorkeakouluopetuksessa tulisi ottaa vahvemmin huomioon opiskelijoiden yksilöllisyys ja taustat (Peteri 2020). Peterin tekemässä pro-gradu -tutkimuksessa Minustako fysioterapeutti (2008) mainitaan neljä opiskelijaprofiilia: auttaja, tiedonhakija, aiempaa osaamista ja kokemusta arvostava sekä elämäntavan muuttaja -tyyppi. Tunnistamalla opiskelijatyyppi voidaan opetusmenetelmiä valita yksilöllisesti ja opiskelijalle mielekkäällä tavalla. Peterin mukaan oppimisen taustalla ovat sukupuolesta riippumatta vaikuttamassa kokemuksellisuus ja reflektio.
Peteri (2020) sanoo haastattelussa, että sote-aloilla urakehitysmahdollisuudet ovat rajattomat. Fysioterapeutin perustutkinnon jälkeen on mahdollista opiskella yliopistossa tai syventää osaamista erilaisilla ammatillisilla lisäkoulutuksilla. Tällaisesta lisäkoulutuksesta esimerkkinä on Ortopedinen Manuaalinen terapia OMT, mikä on tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapian täydennyskoulutus. Lisäkoulutusmahdollisuuksia on myös psykiatrian, gerontologian ja liikuntatieteen aloilla. Uutena fysioterapian kenttänä on avautunut mahdollisuudet sijoittua työhön peruskouluun.
Oppimisvaikeudet ja niihin liittyvän tuen tarve ei näytä olevan sukupuolisidonnainen kysymys. Erilaiset oppijat voidaan huomioida opetuksessa melko pienillä toimenpiteillä. Selkiyttämällä tehtävänantoja ja tuomalla vahvemmin esille opintojaksojen keskeiset tavoitteet sekä sisällöt voidaan paremmin huomioida oppimisvaikeuksista kärsivien opiskelijoiden erityistarpeita. Sote-alan koulutusten markkinoinnissa tulisi vahvemmin tuoda esille urakehitysmallien näkökulma.
Kirjoittaja
Irina Tiainen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hankkeen asiantuntijana.
Lähteet
LAB. 2020. Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hanke. [Viitattu 10.06.2020] Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/miesvirtaa
Peteri, J. Lehtori. Lab-ammattikorkeakoulu. Haastattelu 16.02.2020.
Peteri, J. 2008. Minustako fysioterapeutti. Fysioterapian pro-gradu. Terveystieteen laitos. Jyväskylän yliopisto. [Viitattu 24.09.2020] Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/41805/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201306182009.pdf
Kuva
Irina Tiainen. 2020. Kuvateksti: Oppimisvaikeudet tekevät oppimisesta haasteellista
