Luontoliikunta ja verenpaine

Kohonnut verenpaine on merkittävä riskitekijä monissa suomalaisissa kansansairauksissa, kuten sydän- ja verisuonitaudeissa sekä sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnanhäiriöissä. Kohonnut verenpaine on myös maailmanlaajuisesti merkittävä riskitekijä aiheuttaen vuosittain 10,4 miljoonaa enneaikaista kuolemaa. (Kohonnut verenpaine: Käypä hoito -suositus 2020.)

Kohonneen verenpaineen hoidossa terveelliset elintavat, kuten liikunta, alkoholin käytön vähentäminen, tupakoimattomuus, riittävä lepo sekä sydänystävällinen ravitsemus sisältäen suolan vähäisen käytön (korkeintaan 5 g/vrk) ovat suuressa roolissa (Kohonnut verenpaine: Käypä hoito -suositus 2020).  Liikunta ennaltaehkäisee monia kansansairauksia tai helpottaa niiden oireita. Liikunnasta ja sen positiivisista vaikutuksista on näyttöä verenpaineen lisäksi myös tuki- ja liikuntaelinsairauksien, astman ja allergioiden, kroonisten keuhkosairauksien, syöpäsairauksien, mielenterveysongelmien ja muistisairauksien hoidossa. (Tuni 2020.) Vähäinen liikunta-aktiivisuus onkin yksi yleisesti tunnistettuja yhteiskunnallisia haasteita kansanterveydellisten ja -taloudellisten vaikutustensa vuoksi (UKK-instituutti 2023).

GoGreenRoutes tutkii ympäristön vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin

LAB-ammattikorkeakoulun EU:n Horizon2020-rahoitteisessa GoGreenRoutes-hankkeessa tutkittiin ulkoiluintervention vaikutuksia vähän liikkuvien henkilöiden terveysparametreihin kuten painoon, kehonkoostumukseen, puristusvoimaan, hapenottokykyyn sekä verenpaineeseen. Hankkeessa oltiin kiinnostuneita siitä, miten kaupunkiympäristön luontoelementit ovat yhteydessä ihmisten hyvinvointiin ja fyysiseen aktiivisuuteen (Väänänen 2020). GoGreenRoutes-hankkeessa tutkimuksen perusjoukko oli jaettu kahteen ryhmään: ”vihreää reittiä” käyttävät koehenkilöt kävelivät puistomaisessa kaupunkiympäristössä kolme kertaa viikossa puoli tuntia kerrallaan. Vertailuryhmänä olivat ”harmaata reittiä” liikkuneet, joiden kävelyreitit sijoittuivat kaupunkialueille, joilla ei ollut luontoelementtejä kuten puistoja, metsikköjä tai kasvuston valtaamia joutomaita. (Laine 2024.)

Vuonna 2018 päivitetyn suomalaisen liikuntasuosituksen mukaan kohtuukuormittavaa liikuntaa suositellaan 30 min päivässä vähintään 10 minuutin jaksoissa (UKK-instituutti 2023). Lahdessa kerättyjen tulosten perusteella tehdyssä opinnäytetyössä (Laine 2024) havaittiin luontoliikunnan vaikutusten olevan lupaavia. Vaikka verenpaineen lasku ei näkynyt kaikilla koehenkilöillä, harmaata rakennettua ulkoilureittiä käyttäneillä henkilöillä havaittiin verenpaineen alenemista. Harmaita reittejä kulkeneista koehenkilöistä löytyi yksilöitä, joilla verenpainetasot olivat reilusti yli korkean verenpaineen rajan 140/90 mmHg, ja juuri heillä verenpaineen lasku oli suurinta, jopa 20 mmHg alku- ja loppumittausten välillä, mikä vahvistaa käsitystä siitä, että ympäristö ja ulkoilu voivat olla yhteydessä terveyteemme.

Tutkimustulokset myötäilevät Käypä hoito -suositusta, jossa todetaan henkilöllä, jolla on kohonnut verenpaine, kohtuukuormitteisen kestävyysliikuntaharjoittelun laskevan lepoverenpainetta noin 8/5 mmHg. (Kohonnut verenpaine: Käypä hoito -suositus 2020.) Saman Käypä hoito -suosituksen mukaan liikuntaharjoittelulla on vain pieni vaikutus normaalialueella olevaan verenpaineeseen. (Kohonnut verenpaine: Käypä hoito -suositus 2020.)

Kaupunkiluonnossa kannattaa liikkua

Opinnäytetyön (Laine 2024) tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, ettei suomalaista liikuntasuositusta pienempi päivittäinen liikuntamäärä alenna niin tehokkaasti verenpainetasoja kuin suosituksen mukainen liikuntamäärä. Lisätutkimukset ulkoiluintervention vaikutuksista verenpainetasoihin ja muihin terveyden parametreihin olisivatkin tarpeellisia. Niissä voitaisiin huomioida, vaikuttaako ulkoiluinterventio muihin elintapoihin ja onko interventiolla joitain kauaskantoisempia vaikutuksia osallistujien terveyteen ja hyvinvointiin.

Joten jos tunnet olosi hieman uupuneeksi ja verenpaineesi on koholla, älä epäröi ottaa askelia kohti terveellisempää tulevaisuutta. Suomalainen luonto on nyt kauneimmillaan, joten ei muuta kuin ylös, ulos ja lenkille! Luonnon virkistyskohteet ovat Suomessa lähes kaikkien ulottuvilla, ja esimerkiksi Lahdessa on Kintterön terveysmetsän lisäksi ydinkeskustassa siirreltävistä istutusmoduuleista tehdyt kaksi väliaikaista miniterveysmetsää.

Lähteet

Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. 2020. Viitattu 8.6.2024. Saatavissa www.kaypahoito.fi

Laine, T. 2024. Vähän liikkuvien henkilöiden verenpainetasot: ulkoiluinterventio GoGreenRoutes-hankkeessa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404267962

Suomen Akatemia. 2023. Kansainvälinen toiminta. Viitattu 22.4.2024. Saatavissa https://www.aka.fi/suomen-akatemian-toiminta/mita-teemme/kansainvalinen-toiminta/eurooppa/eu-yhteistyo/horisontti-2020/

Tuni.fi. 2020. Kansansairauksia ehkäistään omahoitoa kehittämällä – Kliininen asiantuntija on potilaan tukena. Tiedote. Tampereen korkeakouluyhteisö. Viitattu 28.12.2023. Saatavissa https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/kansansairauksia-ehkaistaan-omahoitoa-kehittamalla-kliininen-asiantuntija-potilaan

UKK-instituutti. 2023. Liikkumissuositukset. Viitattu 16.11.2023. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/

Väänänen, I. 2020. LAB ja Lahden kaupunki kehittävät luontoratkaisuja kansainvälisessä verkostossa. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.4.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/uutiset/lab-ja-lahden-kaupunki-kehittavat-luontoratkaisuja-kansainvalisessa-verkostossa