Lapsia ja äitejä hoitamassa harjoittelussa Keniassa

Päätös pyrkiä suorittamaan sairaanhoitajaopiskelijan työharjoittelujakso ulkomailla perustui haluun haastaa itseä ja laajentaa näkemyksiä kansainvälisestä terveydenhuollosta. Harjoittelu tapahtui Keniassa, Nakurussa, Arap Moi Children’s Home -nimisessä lastenkodissa. Nakurun Lapset Ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton suomalainen kummilapsijärjestö, joka tukee Arap Moi Children’s Home -lastenkodin lasten koulutusta esikoulusta ammattiin. (Nakurun Lapset Ry 2024.)

[Alt-teksti: tummaihoinen tyttö tekee sormillaan sydänkuvion kohti katsojaa, taustalla muita lapsia ja heidän hoitajiaan.]
Kuva 1. Lastenkodin lapsia. (Kuva: Liisa Kuorttinen)

Monipuolisia työtehtäviä

Lastenkodissa oli mahdollisuus osallistua vauvalan vauvojen hoitoon, aktiviteettien järjestämiseen, kummikirjeiden tarkistamiseen sekä haastatella perheitä, jotka halusivat adoptoida lapsen lastenkodista.

Lisäksi opiskelija pääsi tutustumaan julkiseen äitiyssairaalaan, jonka palveluihin kuuluivat muun muassa avohoitopalvelut, laboratoriopalvelut, perhesuunnittelu, synnytyssali, äitiyspoliklinikka, sukupuolitauti-/HIV- ja AIDS-palvelut, kotihoito, tukipalvelut, fysioterapia, neuvola, ultraääniskannaus ja rintasyövän seulonta. Lähes kaikki palvelut olivat kansalaisille ilmaisia.

Kuva 2. Äitiyssairaala Keniassa. (Kuva: Viivi Töyrälä)

Resurssipulan vaikutukset hoitotyöhön

Työharjoittelun aikana opiskelija havaitsi, että käytännöt poikkesivat merkittävästi suomalaisesta terveydenhuollosta. Resurssipula on todellisuutta Kenian sairaaloissa, ja se vaikuttaa muun muassa potilasturvallisuuteen ja yksityisyyteen. Potilashuoneiden väliverhojen ja ovien puuttuminen altistaa potilaat ylimääräisille riskeille ja vaarantaa heidän yksityisyytensä. Potilastietoja säilytetään epävarmoissa olosuhteissa, mikä lisää tietoturvariskejä ja saattaa heikentää potilaiden luottamusta terveydenhuoltojärjestelmään. Resurssien puute näkyy myös synnytyssaleissa, joissa kolme naista voi synnyttää samaan aikaan huoneessa, ja raskauskipuihin tarjotaan ainoastaan parasetamolia.

Huomioita hoitotyön eettisistä näkökulmista

Itsemääräämisoikeus ei Keniassa toteutunut samalla tavoin kuin Suomessa; esimerkiksi ehkäisyneuvolassa potilaiden tuli ensin todentaa, etteivät he olleet raskaana, ennen kuin heille tarjottiin ehkäisymenetelmiä, sillä abortti on Keniassa edelleen lailla kielletty. Potilaiden tasapuolinen kohtelu on olennainen osa eettistä terveydenhuoltoa, mutta opiskelija havaitsi, että valkoihoiset potilaat saattoivat saada erityiskohtelua, kuten pääsyn jonon ohi. Tämä saattaa loukata muita potilaita, ja on tärkeää, että kaikki potilaat saavat tasapuolista kohtelua riippumatta heidän ihonväristään tai taustastaan.

Kansainvälinen työharjoittelu on arvokas tilaisuus kehittyä ammatillisesti, ja LAB-ammattikorkeakoulu kannustaa opiskelijoitaan hakemaan vaihtoon (LAB 2024). Työharjoittelun aikana kohdatut eettiset haasteet ovat laajentaneet näkökulmaa ja tarjonneet arvokkaita oppimiskokemuksia. Työharjoittelu on mahdollistanut opiskelijalle henkilökohtaisen kasvun, resilienssin kehittämisen sekä oppimisen erilaisissa ympäristöissä ja resursseilla. Kokemustensa myötä opiskelija oppi arvostamaan entistä enemmän Suomen terveydenhuoltojärjestelmää.

Kirjoittajat

Viivi Töyrälä opiskelee sairaanhoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän suoritti keväällä 2024 yhdeksän viikon mittaisen harjoittelujakson Keniassa.

Heidi Häll työskentelee hoitotyön lehtorina ja kansainvälisyyden koordinaattorina LAB-ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa.

Lähteet

LAB. 2024. Kansainvälistyminen ja opiskelijavaihto. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.6.2024. Saatavissa https://elab.lab.fi/fi/opintojen-suorittaminen/kansainvalistyminen-ja-opiskelijavaihto 

Nakurun Lapset Ry. Viitattu 20.6.2024. Saatavissa https://nakurunlapset.fi/