Kaksi vahvaa substanssiosaajaa, LAB-ammattikorkeakoulu ja Kehitysvammaisten palvelusäätiö KVPS, yhdistivät voimansa järjestäen LABin sosionomiopiskelijoille kohtaamistyöpajan, jonka tarkoituksena oli syventää tietoutta kehitysvammaisuuden laajasta kirjosta sekä kohtaamiseen liittyvistä erityistarpeista. KVPS on vuonna 1992 perustettu säätiö, jonka perustehtävänä on edistää kehitysvamman tai muun syyn vuoksi erityistä tukea tarvitsevan ihmisen oikeuksia tasavertaiseen elämään (KVPS 2023).
Kehitysvammaisuuteen on historiallisesti tarkasteltuna liittynyt ennakkoluuloja ja suvaitsemattomuutta, esimerkiksi yhteiskunnallista ekskluusiota. Vammaisen lapsen vanhemmille ei ole aina ollut tarjolla riittävää tietoutta ja tukea, minkä seurauksena kehitysvammaisia lapsia eristettiin yhteisöistä vielä pitkään 1900-luvulla. (Malm ym. 2004, 20–21.) Chew (2009, 14) ja Ekholm (2015) ovat tutkineet kehitysvammaisten henkilöiden ja terveydenhuollon välistä vuorovaikutusta. Keskeistä on paitsi tietojen ja taitojen lisääminen myös potilaan sekä verkoston osallisuuden vahvistaminen ja hoitosuositusten kehittäminen, mutta myös asenteet, toimintatavat sekä käytettävissä olevat apuvälineet. Oleellista on ymmärtää, että kehitysvammaisten henkilöiden vuorovaikutuksen lähtökohdat ovat aina hyvin yksilölliset. Itsemääräämisoikeuden mukaan jokaisella yksilöllä on yhdenvertainen oikeus omiin päätöksiinsä (Verneri 2017).
Kaksi erilaista näkökulmaa
Työpajassa katsottiin syvästi kehitysvammaisen henkilön veljen työstämä 27 ensimmäistä vuotta -lyhytelokuva sekä haastateltiin sanavalmista kokemusasiantuntijaa, joka kuvasi elävästi omaa arkeaan ja toiveitaan. Opiskelijoita kannustettiin reflektoimaan kokemaansa ja keskustelemaan aiheista. Käytimme myös Mentimeterin Menti-työkalua, joka toimii anonyyminä ja interaktiivisena alustana erilaisten näkemysten keräämiseen.
Ammattilainen saa olla oma itsensä
Opiskelijat kokivat tärkeänä keskustelun työpajan herättämistä tunteista sekä ammattilaisen kohtaamisen keinoista ja erilaisista valmiuksista käyttää puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä. AAC-menetelmillä – Augmentative and Alternative Communication – tarkoitetaan viittomia, ilmeitä, eleitä ja symboleja, esimerkiksi kuvia sekä erilaisia kommunikoinnin teknisiä apuvälineitä (Papunet 2023). Kokemusasiantuntijan haastattelu kirvoitti keskustelua muun muassa mielekkäästä arjesta sekä asiakkaan oikeudesta olla oman elämänsä ohjaksissa.
![[Alt-teksti: ruudukko, jonka kaikissa ruuduissa on hyödyllinen vinkki, esimerkiksi puhu suoraan ja arvostaen, tue asiakasta oman mielipiteen ilmaisussa, kerro jotain myös itsestäsi, älä painosta.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/10/701_2023_Kohtaamistyopaja-muistutti-kehitysvammaisten-oikeuksista-1024x626.jpg)
Työpajan lopuksi kerätyn palautteen mukaan valtaosa koki saaneensa uutta ymmärrystä vammaistyöstä sekä sen syvästä inhimillisyydestä. Opiskelijat myös oivalsivat, että kohtaamisessa oleellisinta on hyvä vuorovaikutus ‒ ammattilaisena olisikin tärkeää tulla tietoiseksi omista tunteistaan sekä ennakkokäsityksistään ja näiden vaikutuksista vuorovaikutustilanteeseen. Myöskään erilaisten AAC-menetelmien käytöstä ei kannata luoda itselleen kynnystä: joskus asiakas itse voi olla oma AAC-välineensä oiva opettaja, ja käytännön työn kautta syntyy tarvittavaa kokemusta.
THL (2020) on tehnyt lastensuojelun nuorten kohtaamiseen Kohtaamisbingon, jota voi hyvin hyödyntää kaikessa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Sen avulla voi tunnistaa hyvän kohtaamisen elementtejä ja reflektoida omia vahvuuksiaan ja kehittymistarpeita kohtaajana. Rohkeasti kohtaamaan!
Minttu Istermaa, sosionomi AMK, opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintoa koulutusohjelmassa Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla.
Tiia Rask työskentelee lehtorina sosionomikoulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Chew, K. 2009. Overcoming communication barriers. Australian Family Physician. Vsk. 38 (1/2), 11. Viitattu 1.10.2023. Saatavissa https://www.racgp.org.au/afp/200901/200901chew.pdf
Ekholm, E. 2015. Kommunikointi autetun asumisen yksiköissä. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki. Kehitysvammaliitto ry. Viitattu 1.10.2023. Saatavissa https://www.kehitysvammaliitto.fi/tikoteekki/wp-content/uploads/sites/2/2018/08/Kommunikointi_autetun_asumisen_yksikoeissae_Ekholm_TikoteekkiFINAL.pdf
Kehitysvammaisten palvelusäätiö. 2023. Juuremme. Viitattu 1.10.2023. Saatavissa https://kvps.fi/tietoa-meista/juuremme/
Malm, M., Matero, M., Repo, M. & Talvela, E-L. 2004. Esteistä mahdollisuuksiin. Vammaistyön perusteet. Porvoo: WS Bookwell Oy.
Papunet. 2023. Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi eli AAC. Viitattu 1.10.2023. Saatavissa https://papunet.net/tietoa/puhetta-tukeva-ja-korvaava-kommunikointi-eli-aac
THL. 2020. Luottamus nuoreen rakentuu hetkissä. Kohtaamisbingo. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 17.9.2023. Saatavissa https://blogi.thl.fi/luottamus-nuoreen-rakentuu-hetkissa/
Verneri. 2017. Itsemääräämisoikeus. Verkkopalvelu kehitysvammaisuudesta. Viitattu 1.10.2023. Saatavissa https://verneri.net/yleis/itsemaaraamisoikeus
