Aivoterveys on aivojen hyvinvointia, jota tukevat terveelliset elämäntavat, kuten ravinto, liikunta, päihteettömyys sekä aivojen sopiva haastaminen. Lisäksi riittävästä levosta huolehtiminen, stressin välttäminen ja ympäristötekijöiden huomioiminen on tärkeää. Aivoterveydestä huolehtiminen on läpi elämän jatkuva prosessi. Aivoterveyttä voidaan edistää niin ennaltaehkäisevästi kuin sairautta hoitaessakin. (Muistiliitto 2024.)
Parkinsonin tauti on neurologinen etenevä sairaus, jossa oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan tumakkeen solukadosta. Taudin syytä ei tiedetä. Parkinsonin tautia ei osata parantaa, mutta sen oireita voidaan lievittää. Suomessa Parkinsonin tautia sairastaa noin 16000 ihmistä. (Liikehäiriösairauksien liitto 2021a.) Liikunnalla on hyviä hyötyjä aivoterveyden edistämiselle, joten on hyvin tärkeää ylläpitää Parkinsonia sairastavien liikkumista (Liikehäiriösairauksien liitto 2021b).
Kuntonyrkkeily kuormittaa vartaloa monipuolisesti, mikä tekee siitä tehokkaan liikuntamuodon. Kuntonyrkkeilyssä vaaditaan aktiivista jalkojen työskentelyä ja ylävartalon lyönti- ja väistöharjoitteita. Laji sopii hyvin minkä ikäiselle tai kuntoiselle tahansa. (Suomen nyrkkeilyliitto 2024.)
Pilottikurssista hyviä kokemuksia
Aivoterveyden edistämisen erikoistumiskoulutuksen opiskelija suunnitteli ja toteutti kehittämistehtävänään Parkinsonia sairastavien kuntonyrkkeilykurssin Pirkanmaalla. Kurssin tarkoituksena oli edistää Parkinsonin tautia sairastavien aivoterveyttä kuntonyrkkeilyn ja siinä tehtävien ristikkäisliikkeiden avulla. Kurssin suunnittelun ja toteuttamisen lisäksi oli tavoitteena selvittää, miten kuntonyrkkeilykurssi vaikuttaa Parkinsonin tautia sairastavien tasapainoon. Kehittämistehtävän myötä toteutui ensimmäinen kuntonyrkkeilykurssi Parkinsonin tautia sairastaville Pirkanmaalla.
Kurssin vaikutusta tasapainoon arvioitiin testaamalla tasapainoa ennen ja jälkeen kurssin. Tasapainotestiin osallistuneen kuuden kurssilaisen tasapaino parani ajallisesti kurssin myötä. Lisäksi oli havaittavissa, että nopeus ja koordinaatiokyky paranivat. Saatujen kirjallisten palautteiden pohjalta suurin osa koki, että kuntonyrkkeilyllä oli positiivinen vaikutus heidän liikkuvuuteensa: esimerkiksi jäykkyys tuntui hieman vähemmän häiritsevämmältä kuin aiemmin.
Kurssi on herättänyt kiinnostusta. Pilottikurssin jälkeen on käynnistynyt uusi kurssi isommalle osallistujamäärälle. Parkinsonin tautia sairastavien kuntonyrkkeily jatkuu siis Pirkanmaalla.
Kirjoittajat
Veera Juojärvi (sh) työskentelee neurologian vuodeosastolla Taysissa ja Mehiläisessä etälääketieteenkeskuksella. Hän opiskelee LAB-ammattikorkeakoulun aivoterveyden edistämisen erikoistumiskoulutuksessa. Lähellä sydäntä on kuntonyrkkeily, jota hän myös ohjaa ja harrastaa itse.
Päivi Kousa (th YAMK, AmO, tth) työskentelee LABin hyvinvointiyksikössä lehtorina ja toimii aivoterveyden edistäminen -erikoistumiskoulutuksen vastuuopettajana. Hänen mielenkiintonsa kohteena on aivoterveys, työkyvyn tuki ja työhyvinvointi.
Sari Soutukorva (TtM, AmO, ft, väitöskirjatutkija) työskentelee LABin hyvinvointiyksikössä lehtorina ja ohjaa aivoterveyden edistäminen -erikoistumiskoulutuksen kehittämistehtäviä. Hän on kiinnostunut työelämän tutkimisesta ja kehittämisestä sekä aivoterveyden edistämisestä läpi elämänkaaren.
Lähteet
Liikehäiriösairauksien liitto. 2021a. Parkinsonin tauti. Viitattu 10.9.2024. Saatavissa https://www.liikehairio.fi/liikehairiosairaudet/parkinsonin-tauti
Liikehäiriösairauksien liitto. 2021b. Liikunta ja Parkinsonin tauti. Viitattu 10.9.2024. Saatavissa https://www.liikehairio.fi/liikehairiosairaudet/parkinsonin-tauti/liikunta
Muistiliitto. 2024. Aivoterveys. Viitattu 10.9.2024. Saatavissa https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/aivoterveys
Suomen nyrkkeilyliitto. 2024 Kuntonyrkkeily. Viitattu 10.9.2024. Saatavissa https://www.nyrkkeilyliitto.com/nyrkkeily/kuntonyrkkeily/