Leikkaustekniikoiden kehittymisestä huolimatta vielä edelleenkin suurin osa vaativista sydänkirurgisista leikkauksista tehdään rintalastan halkaisun eli sternotomian kautta (Hautalahti 2019). Leikkauksen jälkeen potilas viettää sairaalassa keskimäärin 5–10 vuorokautta, mutta kokonaistoipumisaika on huomattavasti pidempi, jopa 3–6 kuukautta (Suomen Sydänliitto ry 2019). Potilaan kotiuttamisvaiheen potilasohjaus on erittäin tärkeä osa kotiuttamisprosessia. Hyvin suunniteltu potilasohjaus tukee potilaan omaa toipumismotivaatiota ja sitoutumista omahoitoon myös jatkossa. Tiedon puute sen sijaan saattaa johtaa merkittäviin väärinkäsityksiin esimerkiksi lääkehoidossa ja huonontaa toipumista. (Koskinen & Palonen 2019.)
Myös kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu merkittäviä eroja ennalta suunnitellun strukturoidun potilasohjauksen saaneiden ja verrokkiryhmän välillä omahoidon toteutumisen, toipumisennusteen ja elämänlaadun suhteen. Hyvällä potilasohjauksella voidaan muun muassa vähentää potilaiden ahdistuneisuutta, vähentää komplikaatioita sekä rohkaista potilasta liikkumaan ja kuntoutumaan leikkauksen jälkeen. (esim. Özdemir ja Önler 2020.)
Potilasohjauksen turvaaminen poikkeustilanteissa
Kymenlaakson keskussairaalassa on tavoitteena, että sydänhoitaja tapaa sydänleikkaukseen lähetettävän potilaan ennen leikkausta preoperatiivisen ohjauksen merkeissä, osastojakson lopussa potilaan kotiutuessa sekä leikkauksen jälkeisessä kolmen kuukauden kontrollissa poliklinikalla kardiologikäynnin yhteydessä.
Kaikkien potilaiden kohdalla postoperatiivinen ohjaus ei ole kuitenkaan toteutunut. Syynä tähän on katkot tiedonkulussa sekä vaihtuvat henkilökuntatilanteet. Sydänhoitaja ei välttämättä pääse käymään osastolla oman työtilanteen tai poissaolon vuoksi tai jos potilas kotiutuu viikonlopun aikana. Tällöin kotiutumisvaiheen ohjaus jää osastolla työskentelevän hoitajan vastuulle. Tämä ei tietenkään automaattisesti tarkoita, että tällöin potilaan toipumisen kannalta oleellisia asioita jäisi käymättä läpi, mutta riskiä sille se lisää, sillä osastollakin henkilökunnan vaihtuvuus on suurta ja kotiuttamassa saattaa olla sijainen, jolla ei ole juurikaan kokemusta sydänkirurgisista potilaista.
![[Alt-teksti: infograafi, jossa laatikoissa tekstejä muun muassa lääkehoito, liikunta ja kuntoutuminen, jatkokontrollit.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/04/247_2023_Tasalaatuisempaa-potilasohjausta-sydanleikatuille-potilaille-tarkistuslistan-avulla-1024x590.png)
Kotiutumisen yhteydessä erityisen tärkeää on käydä potilaan kanssa käytössä olevat lääkkeet läpi, etenkin jos niihin liittyy jotakin erikoista, esimerkiksi Marevan-potilaan INR-seuranta. On myös hyvä varmistaa, että potilas osaa tarkkailla ja hoitaa leikkaushaavaa kotona sekä tietää miten toimia, jos haavaan tulee merkkejä infektiosta tai voinnissa on jotakin muuta hälyttävää.
Lisäksi on paikallaan rohkaista potilasta lähtemään liikkeelle voinnin mukaan, sillä liike on lääke myös sydänleikkauksen jälkeen, mutta kesto ja intensiteetti täytyy sovittaa omaan vointiin sekä ottaa huomioon rintalastan luutumisen kesto. Tarkastuslistan avulla pyritään siihen, että jokaisen potilaan kanssa oleelliset asiat tulevat käydyksi läpi.
Kirjoittajat
Anna Mankki (sairaanhoitaja YAMK) työskentelee Kymenlaakson keskussairaalassa tahdistinhoitajana ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulun Kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa.
Katja Puhakainen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä ja toimii opettajana Kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa.
Lähteet
Hautalahti, J. 2019. Sternal Stability after Cardiac Surgery : Assessments by vibration transmittance and symptoms suggestive of postoperative sternal instability. Viitattu 11.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1266-4
Koskinen, S. & Palonen M. Potilaan kotiutumisvalmius on tärkeä osa hoitoa. Alusta! Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden verkkojulkaisu. Viitattu 20.3.2023. Saatavissa https://www.tuni.fi/alustalehti/2019/09/05/potilaan-kotiutumisvalmius-on-tarkea-osa-hoitoa/
Suomen Sydänliitto ry. 2019. Sydänleikkauksen jälkeen. 3. painos. Helsinki: Sydänliitto.
Özdemir, B. & Önler, E. 2020. The effec of a structured patient education intervention on the quality of life for coronary artery bypass grafting patients: A prospective randomised controlled study. Journal on Perioperative Practise 2021, Vol. 31(4) 124–131. Viitattu 20.3.2023. Saatavissa https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1750458920936915
