Rokotteet ovat myös ihmisoikeusasia

Vaikka rokotteet nähdään ihmisoikeutena, niiden jakautuminen globaalisti on epätasaista, ja riittävä maailmanlaajuinen rokotetarjonta matala- ja keskitulotason maille on jatkuva haaste.

Ensimmäisen rokotteen keksi lääkäri Edward Jenner vuonna 1796 isorokkoon, ja rokote otettiin myös Suomessa käyttöön vuonna 1802 (WHO 2024a; THL 2024). Ennen rokotetta isorokkoepidemiat riehuivat 4–10 vuoden välein ja tappoivat jopa 30 prosenttia sairastuneista. Isorokko tappoi rikkaita, köyhiä, nuoria ja vanhoja. Vuoteen 1900 mennessä osa Euroopan alueista onnistui eliminoimaan taudin, mutta se jatkoi edelleen tuhoaan muissa maanosissa ja siirtomaavallan alaisissa alueissa, jonka seurauksena 2 miljoonaa ihmistä kuoli vuosittain.

Vasta vuonna 1959 World Health Assembly käynnisti maailmanlaajuisen isorokon hävittämisohjelman ja koordinoidun avun sekä rokotteiden tarjoamisen tuella monissa maissa edistyttiin hyvin. Neuvostoliiton toimitettua pakastekuivattua rokotetta vuonna 1967 pystyttiin isorokko eliminoimaan myös Itä-Euroopasta, Kiinasta ja Intiasta. Isorokko poistettiin Etelä-Amerikasta 1971, Aasiasta 1975 ja Afrikasta 1977. Vuonna 1980 isorokko julistettiin hävitetyksi (WHO 2024b).

Yhä globaali haaste

Nykyisin rokotteet estävät 3,5–5 miljoonaa kuolemaa vuosittain. Rokotteilla voidaan ehkäistä yli kahtakymmentä henkeä uhkaavaa tautia, kuten jäykkäkouristusta, influenssaa, kurkkumätää, poliota ja tuhkarokkoa.

Rokotteet ovat kiistaton ihmisoikeus, ja ne auttavat ihmisiä elämään pidempään ja terveempää elämää. Rokotteet opettavat kehon omaa immuunijärjestelmää puolustautumaan tauteja vastaan luomalla vasta-aineita aiheuttamatta kuitenkaan itse tautia. Rokotteet ovat myös tärkeä työkalu antibioottiresistenssin ehkäisyssä. (WHO 2024c)

COVID-19 rokotteita on annettu maailmanlaajuisesti yhteensä 10,9 miljardia annosta, mutta niistä vain yksi prosentti matalan tulotason maissa. Rokotteiden puuttumisesta aiheutuvat kustannukset maille ovat myös suuret ja pandemiasta elpyminen jää jälkeen rikkaan tulotason maihin verrattuna. Eriarvoisuus kasvoi koronapandemian aikana, ja COVID-19-rokotustoimet voivat vielä pahentaa eriarvoisuutta, koska haitalliset terveystapahtumat vaikuttavat suhteettoman paljon haavoittuviin yhteisöihin. (Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma 2022a.)

WHO:n tavoitteen 70 % rokotekattavuudesta vuoteen 2022 mennessä saavutti vain 66 maata ja aluetta. Yksikään matalan tulotason maa ei ole yltänyt tavoitteeseen, kun kaksi kolmasosaa rikkaan tulotason maista saavutti 70 %:n tason. Tämä johtuu rokotteiden saatavuudesta ja kohtuuhintaisuuden epätasa-arvosta. (Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma 2022b.) Painimme siis vielä vuonna 2024 samojen ongelmien kanssa kuin 1900-luvun alussa rokotteiden saavuttavuudessa ja yhdenvertaisuudessa.

Koronavuosina opiskelleelle rokotteet olivat suuressa roolissa niin yhteiskunnallista keskustelua kuin opintojakin. Erityisesti rokotevastaisuuden noustua pinnalle tulee miettineeksi, miten suuri rooli terveydenhoitajallakin voi olla kansanterveyden edistämisessä ja rokoteohjauksessa ja kuinka merkittävää työ voi yhteiskunnallisella tasolla olla.

Lähteet

Museovirasto Finna. 2024. Poliorokotus 1961. Viitattu 13.8.2024. Saatavissa https://museovirasto.finna.fi/Record/museovirasto.18fbb898-a463-4fe3-9b9f-f20c1a63fe84?sid=4768151714

spencerbdavis1. 2021. Davis, S. Rokote, coronavirus, lääketieteellinen. Pixabay. Viitattu 26.8.24. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/rokote-coronavirus-l%C3%A4%C3%A4ketieteellinen-6165772/

THL. 2024. Milloin eri rokotukset ovat alkaneet Suomessa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.5.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/kansallinen-rokotusohjelma/milloin-eri-rokotukset-ovat-alkaneet-suomessa-

WHO. 2024a. A brief history of vaccines. World Health Organization. Viitattu 15.5.2024. Saatavissa https://www.who.int/news-room/spotlight/history-of-vaccination/a-brief-history-of-vaccination

WHO. 2024b. Isorokkorokotusten historia. World Health Organization. Viitattu 15.5.2024. Saatavissa https://artsandculture.google.com/story/qAURxyAnf5tcXg

WHO. 2024c. Vaccines and immunization. World Health Organization Viitattu 15.5.2024. Saatavissa  https://www.who.int/health-topics/vaccines-and-immunization#tab=tab_1

Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma. 2022a. Maailman haavoittuvimpien rokottaminen – subkansallinen lähestymistapa. Viitattu 15.5.2024. Saatavissa https://data.undp.org/insights/vaccine-equity/vaccinating-worlds-most-vulnerable-subnational-approach

Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma. 2022b. Rokotetasaisuus: vauhtien lisääminen, tasapuolisuuden lisääminen. Viitattu 15.5.2024. Saatavissa https://data.undp.org/insights/vaccine-equity/vaccine-equity-boosting-speeds-accelerating-equity