Arki haastaa lapsiperheiden hyvinvointia uudella tavalla (Valtioneuvosto 2020, 10). Kanta-Hämeen hyvinvointialueella haasteeseen vastataan monialaisten Arkitiimien avulla. Tiimeissä kohtaavat asiakkaalle tärkeät sosiaalisen tuen, oppilashuollon ja terveydenhuollon ammattilaiset. Päivähoidon, seurakunnan ja kolmannen sektorin toimijat liittyvät tulevaisuudessa toimintaan. Tiimeissä tehdään rakenteellista sosiaalityötä ilmiöiden äärellä. Yhteisövaikuttavuuteen perustuvan toiminnan tavoite on luoda yhteiset, monialaiset asiakastyön ja johtamisen rakenteet sekä käytännöt. Tarkoitus on tuottaa, jäsentää ja hyödyntää yhteistä tietoa ja saavuttaa parempi ymmärrys asiakkaan tilanteesta. Lisäksi voidaan saavuttaa kustannushyötyä päällekkäisen työn vähentyessä, tukea johtamista, turvata ammatillinen tuki työntekijöille ja auttaa hyödyntämään työaikaa painottamalla välitöntä asiakastyötä. (Kanta-Hämeen hyvinvointialue 2023a.)
Yhteisövaikuttavuudella toiminnan muutokseen
Yhteisövaikuttavuustyössä toimijat sitoutuvat ratkaisemaan yhdessä tiettyä sosiaalista ongelmaa (Kania & Kramer 2011, 36). Suomessa yhteisövaikuttavuustyötä edistetään Itlan ja Oulun ylipiston kanssa. Tarkoitus on tukea perheiden selviytymistä ja arjen sujumista. (Itla 2024.) Yhteisövaikuttavuustyö mahdollistaa perheille järjestettävän varhaisen tuen sekä tulevaisuuteen suuntaavan palveluiden kehittämisen. Juurtuessaan se tarjoaa mahdollisuuden rakenteelliseen muutokseen, joka ei jää yhden työntekijän kannateltavaksi vaan siihen kytkeytyy koko organisaatio. Keskiössä ovat alueelliset tarpeet ja ilmiöt. (Ritola 2022, 11.) Tärkeää yhteisövaikuttavuustyössä on eri sektoreiden toimijoiden yhteen saattaminen. Merkittävää muutosta toimintakulttuurissa tapahtuu, kun yhden asiantuntijan varassa tapahtuvan ongelmanratkaisun sijaan tilannetta selvitetään monialaisesti. Merkittävää on, ettei asiakasta lähetetä toiseen palveluun, vaan oleelliset toimijat kootaan yhteen perheen luokse, jolloin heidän tarpeensa tulevat paremmin huomioiduksi. (Ritola 2022, 12.)
Kehitettäessä uutta toimintaa on menetelmän juurruttaminen tärkeää, mikä tarkoittaa menetelmän käyttöönottoa sekä toimenpiteitä, jotka liittyvät toiminnan ylläpitoon ja juurruttamiseen osaksi käytäntöjä. Menetelmä pyritään siirtämään käytäntöön tavoitteellisesti yhtenäisenä prosessina. (Kouvonen ym. 2023, 9, 14.) Kun Arkitiimien toiminnan kehittämistyöhön kohdennetaan riittävästi resursseja, on mahdollista onnistua juurruttamisessa sekä löytää ratkaisuja esille nousseisiin ja tuleviin käytännön ongelmiin. Jatkossa on tärkeää, että Arkitiimeihin osallistuvat oikeat henkilöt oikeista organisaatioista, jolloin olemassa olevia päällekkäisiä rakenteita on mahdollista purkaa. Toiminnan kehittämisessä voidaan hyödyntää saatavilla olevaa tausta- ja vertaistukea sekä tietoa tehdystä yhdentymisen kehittämisestä lapsiperhepalveluissa (vrt. Ritola 2022) ja olla yhteydessä oleellisiin toimijoihin (Itla 2024) verkostoon liittymiseksi.
Rakenteellinen sosiaalityö keskittyy sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen tuomalla esiin tietoa asiakastyöstä ja sen yhteiskunnallisista vaikutuksista tuottamalla tietoa, toimimalla tavoitteellisesti ja hyödyntämällä sosiaalihuollon asiantuntemusta (Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta 589/2022, 7 §). Sosiaalisen raportoinnin avulla tuodaan viranomaisten tiedoksi ja ratkaistavaksi ajankohtaisia tai toistuvia ilmiöitä ja ongelmia ja lisätään vaikutusmahdollisuuksia niihin liittyen. (Kanta-Hämeen hyvinvointialue 2023b.) Sen avulla tuotetaan laadullista tietoa asiakastyöstä, analysoidaan ja muodostetaan tietoa palveluiden kehittämiseksi (Lyly 2016, 7). Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalisen raportoinnin lomake on hyödynnettävissä ilmiöiden ja ongelmien tuomisessa käsittelyyn Arkitiimeihin.
Kirjoittajat
Kaisa Jokinen on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi (YAMK) -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelmasta. Hän on kiinnostunut palveluiden monialaisesta kehittämisestä lapsiperheiden palveluohjauksen ja neuvonnan näkökulmasta.
Anne Kuuras on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi (YAMK) -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelmasta. Hän on kiinnostunut palveluiden monialaisesta kehittämisestä perhesosiaalityön näkökulmasta.
Elina Kosonen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina ja on kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
Itla. 2024. Yhteisövaikuttavuus. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla. Viitattu 24.9.2024. Saatavissa https://itla.fi/toiminta/yhteisovaikuttavuus/
Kanta-Hämeen hyvinvointialue. 2023a. Arkitiimien toimeenpanosuunnitelma. Arkitiimien tiedostot Teams-kanava. Viitattu 8.9.2024. Saatavissa https://omahame.sharepoint.com/:p:/r/sites/OmaHmeenperhekeskus/_layouts/15/Doc2.aspx?action=edit&sourcedoc=%7B14aa9981-0d28-4f44-bc50-71831439d9df%7D&wdOrigin=TEAMS-MAGLEV.teamsSdk_ns.rwc&wdExp=TEAMS-TREATMENT&wdhostclicktime=1725787386421&web=1
Kanta-Hämeen hyvinvointialue. 2023b. Sosiaalisen raportoinnin lomake käyttöön Kanta-Hämeessä – auttaa tarttumaan ongelmiin alkuvaiheessa. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa https://omahame.fi/fi/w/sosiaalisen-raportoinnin-lomake-kayttoon
Kania, J. & Kramer, M. 2011. Collective Impact. Stanford Social Innovation Review 9, 36–41. Viitattu 14.9.2024. Saatavissa https://senate.humboldt.edu/sites/default/files/senate/Chair%20Written%20Report%201-23-2018.pdf
Kouvonen, P., Tani, S., Kurki, M. & Hamari, L. 2023. Miten onnistun implementoinnissa? Opas psykososiaalisten menetelmien vaikuttavaan implementointiin. Teoksessa Koskenalho, N. (toim.) Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö. Itlan oppaat ja käsikirjat 2023:1. Viitattu 19.10.2024. Saatavissa https://kasvuntuki.fi/wp-content/uploads/2023/09/itla-implementointiopas-2023-final-31082313291.pdf
Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta 589/2022. Finlex. Viitattu 8.11.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20220589
Lyly, A. 2016. Sosiaalinen raportointi asiakastiedon tuottajana. Esimerkkinä aikuissosiaalityö ja lastensuojelu. Helsingin kaupunki. Sosiaali- ja terveysvirasto. Tutkimuksia ja raportteja 2/2016. Viitattu 5.11.2024. Saatavissa https://www.hel.fi/static/sote/julkaisut/auri-lyly-sosiaalinen-raportointi-2016.pdf
Ritola, V. 2022. Pitkäkestoinen muutos lapsiperheiden palveluiden integraatiossa. Alueellisen oppimisverkoston yhteisövaikuttavuuden arviointi. Itlan raportit ja selvitykset 2022:2. Viitattu 14.10.2024. Saatavissa https://itla.fi/wp-content/uploads/2024/01/Navigaattori-2022-2-Pitkakestoinen-muutos-lapsiperheiden-palveluiden-integraatiossa.pdf
Tumisu 2018. Tiimi, rakennus, tehdä työtä. Pixabay. Viitattu 19.10.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tiimi-rakennus-tehd%C3%A4-ty%C3%B6t%C3%A4-tiimity%C3%B6-3639693/
Valtioneuvosto. 2020. Lasten ja nuorten hyvinvointi koronakriisin jälkihoidossa. Lapsistrategian koronatyöryhmän raportti lapsen oikeuksien toteutumisesta. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:21. Viitattu 5.11.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-883-0
