Yli 10 %:lla suomalaisista aikuisista on krooninen munuaistauti (chronic kidney disease, CKD), jolla tarkoitetaan yli kolme kuukautta kestänyttä munuaisvauriota (Wuorela & Tertti 2019). Vaikka krooninen munuaisten vajaatoiminta etenee yleensä hitaasti vuosien kuluessa, siihen sairastuneiden seuranta on tärkeää, jotta taudin etenemistä voitaisiin hidastaa tai jo aiheutuneita ongelmia hoitaa (Terveyskylä 2022).
Munuaispotilaiden hoidonohjaus
Kroonista munuaissairautta sairastavien potilaiden tiedon tarve on hyvin laaja-alaista, sillä tiedon ja tuen tarve muuttuu sairauden eri vaiheissa, mutta ei kuitenkaan vähene sairauden pitkästä kestosta huolimatta. Munuaispotilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi toteutettu hoidonohjaus on moniammatillista yhteistyötä, johon kuuluvat eri alojen ammattilaisten lisäksi myös potilasjärjestöt sekä digitaaliset palvelut. Näiden kaikkien hoidonohjausta antavien ammattilaisten tavoitteena on tukea munuaispotilaita aktiivisuuteen, tavoitteellisuuteen ja vastuunottamiseen omasta hoidostaan. (Pentti 2017; Suomen Nefrologiyhdistyksen työryhmä n.d.)
Terveydenhuollon ammattilaiselta vaaditaan potilasohjausosaamista, jonka tulee olla laadukasta ja asiantuntevaa, mutta myös potilasta tukevaa ja kannustavaa. Potilaan omahoidon toteutumisessa on merkityksellistä kuinka annettu ohjaus ja tieto on ymmärretty ja onko potilas pystynyt saamaansa tietoa hyödyntämään.
Munuaispotilaan tarvitsema hoidonohjaus koostuu useista osa-alueista ja on laajuudeltaan hyvin kokonaisvaltaista. Ohjaus kattaa ravitsemuksen, lääkehoidon, hygienian ja ihonhoidon, suun terveyden, liikunnan, seksuaalisuuden, psyykkisen jaksamisen ja sosiaaliturvan. Munuaisten vajaatoiminnan ravitsemushoidossa keskeistä on taudin etenemisen hidastaminen, hyvä ravitsemustila ja erilaisten ravitsemushäiriöiden ehkäiseminen sekä potilaan hyvä elämänlaatu. (Kylliäinen & Kastarinen 2021)
Laadukas ohjausrunko potilasohjauksessa parantaa tasa-arvoa potilaiden välillä. Jokainen potilas saa samankaltaista ohjausta riippumatta siitä, kuka sitä antaa. Potilasohjauksessa on oleellista huomioida johdonmukaisuus ja yksilöllisyys, sillä potilas sisäistää ohjauksen paremmin ja motivoituu omahoitoon, kun ohjaus on annettu hänen näkökulmastaan ja tarpeistaan. (Halme 2022)
Kehittämistehtävien avulla tukea potilasohjaukseen
LAB-ammattikorkeakoulun munuaispotilaan hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa toteutettiin kehittämistehtävinä munuaisten vajaatoimintapotilaan ravitsemusopas hoitajille yhteistyössä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen osasto K5:n sekä uuden hemodialyysipotilaan ohjauskaavake hoitajille Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen Munuaiskeskuksen kanssa. Tarkoituksena oli parantaa munuaispotilaiden tietoisuutta sairaudestaan ja hoidostaan sekä tukea ja vahvistaa hoitajien ohjausosaamista. Kehittämistehtäviä hyödynnetään myös uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksessä.
Palautetta kerättiin työyhteisöistä sähköisesti palautelomakkeiden avulla. Saadun palautteen mukaan kehittämistehtävät koettiin hyödyllisiksi koko työyhteisön näkökulmasta. Opas ravitsemuksesta laitettiin osaston Teams-alustalle, mistä työntekijät ja opiskelijat saavat sen helposti käyttöönsä ja voivat käyttää sitä työnsä ja muistinsa tukena. Ravitsemushoito ja sen perusteet oli palautteen mukaan oppaassa sopivan tiiviissä muodossa, mutta kuitenkin tietoa kattavasti.
Hemodialyysipotilaan ohjauskaavake koettiin palautteen perusteella erittäin hyödylliseksi, yleisilmeeltään selkeäksi ja ohjausteemat oli huomioitu hyvin. Potilasohjauksen tueksi tehty erillinen kirjallinen materiaali koettiin palautteen mukaan myös tärkeäksi työkaluksi, joka toimii muistin tukena ohjaustilanteissa. Ohjauskaavakkeen avulla hemodialyysipotilaat saavat nyt yhtenäistä ja laadukasta ohjausta. Kehittämisideana hemodialyysipotilaan ohjauskaavake toivottiin jatkossa digitaaliseen muotoon ja tämä mahdollistuu, kun Munuaiskeskuksen digihoitopolku otetaan käyttöön.
Kirjoittajat
Leena Parviainen työskentelee sairaanhoitajana osasto K5:llä Etelä-Karjalan hyvinvointialueella ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa munuaispotilaan hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa.
Sanna Leppänen työskentelee sairaanhoitajana Munuaiskeskuksessa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa munuaispotilaan hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa.
Eeva Tuomenoksa on hoitotyön lehtori ja LAB-ammattikorkeakoulun munuaispotilaan hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksen vastuuopettaja.
Lähteet
Halme, J. 2022. Millainen on näyttöön perustuva ja käytettävyydeltään hyvä potilasohje hoitotyössä? YAMK-opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239875
Kylliäinen, S. & Kastarinen, M. 2021. Munuaissairaudet. Teoksessa Ravitsemustiede. 8. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Pentti, M. 2017. Osallisuutta vahvistava potilasohjausmalli – munuaispotilaiden ohjauksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Ylempi AMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.6.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239875
Suomen nefrologiyhdistys ry:n työryhmä. N.d. Vaikean kroonisen munuaistaudin hoidonohjaus. Suomen strategia. Suomen nefrologiyhdistys. Viitattu 26.6.2024. Saatavissa https://www.e-julkaisu.fi/sny/ckd-strategia/pdf/1_SNY_-CKD-strategia.pdf
Terveyskylä. 2022. Kroonisen munuaistaudin seuranta ja ennuste. Viitattu 10.11.2024. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/munuaistalo/krooninen-munuaistauti/kroonisen-munuaistaudin-seuranta-ja-ennuste
Tom. 2024. Kidney failure. Pikwizard. Adobe Stock #598467554. Saatavissa https://stock.adobe.com/bg/images/nephrology-medical-care-for-kidney-problems-kidneys-kidney-pain-kidney-cysts-kidney-failure-cancer-organ-donor-doctor-with-tablet-on-dark-background-technology-in-medicine/598467554
Wuorela, M. & Tertti, R. 2019. Krooninen munuaisten vajaatoiminta. Lääkärilehti 42/2019 vsk 74. Saatavissa https://www-laakarilehti-fi.ezproxy.saimia.fi/tieteessa/katsausartikkeli/krooninen-munuaisten-vajaatoiminta/
