Optimoidun toipumisen malli

LAB-ammattikorkeakoulun anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa optimoidun toipumisen ohjelman käyttöönotto oli osana kehittämisprojektia. Koulutuksessa opiskelijoiden tekemien kehittämisprojektien tarkoitus on vahvistaa työyhteisön hyviä hoitokäytänteitä. Kohderyhmänä tässä olivat Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) T-sairaalan leikkausosaston suolistokirurgiset potilaat.  

Kuva 1 Potilaan istumaan nousun avustus tilanne. Kuvan ottaja Puustjärvi Krista

Optimoidun toipumisen mallissa pyritään luomaan leikkauspotilaan hoitopolku mahdollisimman hyvin toipumista tukevaksi. Potilaita aletaan kuntouttamaan aktiivisesti jo leikkausosaston heräämössä. Nopea liikkeelle lähtö ja ylösnouseminen ennaltaehkäisevät leikkauskomplikaatioita, kuten keuhkokuumetta, suolilamaa ja laskimotukoksia sekä parantavat potilaan hengitystä, lihastoimintoja ja nopeuttavat toipumista. (Kuva 1.) Hengitysharjoitukset syventävät hengitystä, avaavat anestesian aikana painuneita keuhkoja ja parantavat happeutumista. Leikkauksen jälkeisen paaston välttäminen ja sen aikainen ravitsemus vaikuttavat positiivisesti suolen toimintaan sekä ehkäisevät kataboliaa ja väsymystä. Juotavia suun kautta voidaan antaa turvallisesti jo heräämössä, kun potilas on nukutuksen jälkeen valmis. (Gustafsson ym, 2012; Savikko & Scheinin, 2016; Kellokumpu, 2012; Kairaluoma 2007.) 

Hoitajien lähtönäkökulma 

Aluksi heräämön hoitohenkilökunta ei suhtautunut innostuneesti kehittämisprojektin aiheeseen. Mallin käyttöönotto koettiin työtä lisääväksi ja hankalaksi sekä toteuttaminen haastavaksi nykyisillä heräämöhoitajien resursseilla. Henkilökunta oli helposti motivoitavissa, koska optimoitua toipumista on toteutettu useampia vuosia muiden sairaaloiden heräämössä. TYKSin vatsaelinkirurgian osastolla optimoitu toipuminen oli ollut käytössä vuoden ajan ennen heräämön kehittämisprojektin alkua ja hoitopäivät olivat lyhentyneet merkittävästi. Moniammatillisen tiimin kanssa luotiin heräämöön selkeä A4-kokoinen ohje, jossa oli jaoteltuna hoito-ohje avoimesti ja tähystämällä leikatuille potilaille. Lisäksi kirurgi ohjeistaa heräämöhoitoa ohjeen mukaisesti, jotta heräämöhoitajille ei tule epävarmuutta potilaan hoidosta. 

Hoitajien loppunäkökulma 

Hoitajille tehtiin kysely, johon vastanneista kaikki kokivat ohjeen selkeäksi ja helposti ymmärrettäväksi. Kaikki kokivat myös toteutuksen mahdolliseksi tietenkin potilaan voinnista ja lähtökunnosta riippuen. Vastauksissa korostuu, että ennen leikkausta potilaille tehtävä ohjaus on tärkeä. Potilaat, joita on ennalta informoitu nopean kuntoutuksen eduista sekä neuvottu ylösnousemis- ja hengitysharjoitustekniikka, ovat selvästi motivoituneempia ja nopeammin aktivoituvia anestesian jälkeen. (Kuva 2.) 

Kuva 2. Potilas istumassa hoitajan tukemana. Kuvan ottaja Puustjärvi Krista

Osallistava ja motivoiva ilmapiiri työyhteisössä on hyvä edistämään jatkossakin hoitokäytäntöjen kehittämistä ja kannustamaan uusissa toimintatavoissa pysymistä. Kehittämiseen osallistuminen helpottaa uuden toimintamallin omaksumista ja selkeyttää osallistujan omaa roolia toiminnassa.  

Kirjoittajat 

Maija Latva työskentelee TYKSin T- sairaalan leikkausosastolla sairaanhoitajana ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa anestesiahoitotyöhön erikoitunut osaaja koulutuksessa. 

Maria Tuominen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina hyvinvointialalla. Hän on toiminut vastuuopettajana anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa. 

Lähteet 

Gustafsson, U.O., Scott, M.J., Schwenk, W., Demartines, N., Roulin, D., Francis, N., McNaught, C.E., MacFie, J., Liberman, A.S., Soop, M., Hill, A., Kennedy, R.H., Lobo, D.N., Fearon, K & Ljunggvist, O. 2012. Guidelines for perioperative care in elective colonic surgery: Enhanced revovery after surgery (ERAS) Society recomendations. Clinical Nutrition 31. 783-800. [Viitattu 20.2.2020]. Saavavissa: https://www.clinicalnutritionjournal.com/article/S0261-5614(12)00180-X/pdf 

Kairaluoma, P. 2007. Fast track -kirurgian anestesiologiset periaatteet. Finnanest 2007, 40 (1). [Viitattu 20.2.2020].  Saatavissa: http://www.finnanest.fi/files/fasttrack_pka.pdf 

Kellokumpu, I. 2012. Nopeutetun hoidon malli – kolorektaalikirurgian toinen vallankumous. [Viitattu 20.2.2020]. Duodecim 2012;128(14). 1465-70. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2012/14/duo10403  

Savikko, J., Kössi, J. & Scheinin, T. 2016. Optimoidun toipumisen ohjelmat vatsaelinkirurgiassa. Duodecim 2016:132. 1805-9. [Viitattu 20.2.2020].  Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/230040/duo13324.pdf?sequence=1  

Kuvat 

Kuva 1. Puustjärvi, K. Potilaan istumaan nousun avustus tilanne. [Viitattu 20.2.2020]. Julkaisematon. 

Kuva 2. Puustjärvi, K. Potilas istumassa hoitajan tukemana. [Viitattu 20.2.2020]. Julkaisematon. 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.