Pääsin pyörähtämään lokakuussa Kööpenhaminassa järjestetyssä EUSEM24-konferenssissa (EUSEM 2024). Kyseinen ensi– ja akuuttilääketieteen tapahtuma lienee Euroopan suurin laatuaan ja tällä kertaa järjestettiin viisipäiväisenä. Lääketiede on vahvasti edustettuna, ja luonnollisesti uudet innovaatiot kilpailevat perinteisten akuuttilääketieteen aiheiden rinnalla luentokattauksessa. Valinnan vaikeus pääsee aina yllättämään näissä tapahtumissa ja niin kävi tälläkin kertaa, kun mielenkiintoisia luentoja olisi ollut tarjolla päällekkäin.
Huomioni kiinnittyi useammassa luennossa esiintyneeseen aihepiiriin, siviilikansalaisten käytettävyyteen ensivastetyyppisessä toiminnassa. Ainakin kahden luennon kantavana voimana oli pohdinta siitä, kuinka hälytysketjun osaksi tulisi nostaa aktiiviset kansalaiset varsinkin hätätilapotilaiden osalta. Pääosiltaan aihepiirissä käsitellään julkisissa tiloissa elottomaksi menneiden potilaiden hoitoketjua, mutta esille nostettiin myös tulevaisuuden tarve saada esimerkiksi koteihin ensiauttajatasoista apua entistä nopeammin. Tämän aihepiirin ollessa sivuroolissa luentojen sisällöissä, heräsi oma mielenkiintoni järjestelmän oletettavia hyötyjä kohtaan.
Kansalaisten hälytysrinki ei ole uusi keksintö
Kansanedustaja Maaret Castrén (Ahonen 2024) kertoo esittäneensä vapaaehtoiseen auttajarinkiin perustuvan järjestelmän perustamista jo kymmenisen vuotta aiemmin. Tällöin hanke oli kaatunut ministeriötasossa. Järjestelmän perusajatuksena on vapaaehtoisten rekisteröityneiden hälytysrinki, jonka hätäkeskus voisi tietyissä hätätilanteissa aktivoida älypuhelinvälitteisesti. Järjestelmän hälytettävissä olevista kansalaisista voitaisiin valita kyseiseen sopivimmat, esimerkiksi sijainnin ja rekisteröidyn osaamisen puitteissa. Tämän lisäksi järjestelmä kykenisi antamaan erityyppisiä tehtäviä hälytetyille ihmisille, esimerkiksi ohjeistamaan yhtä henkilöä hakemaan sydäniskurin ja toisen henkilön paikantamaan potilasta ja aloittamaan paineluelvytystä.
EUSEM-konferenssin esityksissä tuli puheenvuoroissa esille tällaisen järjestelmän kehittämispotentiaali vaikkapa suuronnettomuuksissa tai luonnonkatastrofeissa, joissa resurssien vähyys on aina läsnä.
![[Alt-teksti: suuri kongressitila, jossa ihmiset ovat ryhmittyneet yhteiskuvaan.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/11/961_2024_Valkahdyksia-EUSEM24-konferenssista-1024x576.jpg)
Kansainvälinen tutkimus tukee ajatusta mobiilisti hälytettävien ensivastetoimijoiden hyödyistä. Kansalaisten hälyttäminen sydänpysähdyspotilaiden luokse ensiauttajina näyttäisi nostavan sairaalasta kotiutuvien määrää sekä potilaan selviytymistä ainakin 30 päivän seurantajaksossa (Scquizzato et al. 2022). Toisen tutkimuksen mukaan on mahdollista lyhentää potilaan elvytyksen aloitukseen kuluvaa aikaa ja näin ollen hyödyttävän potilasta selviytymisen näkökulmasta. Kuitenkin käytössä olevien järjestelmien osalta olisi tärkeää valita teknisesti oikea Implementaatio ja toimintastrategia saadaksemme mahdollisimman paljon hyötyä tällaisesta innovaatiosta. (Scquizzato et al. 2020)
Aktiiviset ja luotettavat siviilit mukaan auttamisketjuun
Suomen kaltaisessa aktiivisten kansalaisten asuttamassa maassa voisi hyvinkin olla hyötyjä joidenkin ensihoitopalvelun tehtävälajien yhteydessä liittää vapaaehtoinen, rekisteröity, tehtävään orientoitunut siviilitoimija hälytysketjuun. On selvää, että se vaatinee töitä salassapitovelvollisuuden ja lainsäädännön tarkentamisen puitteissa.
Kuitenkin näen suuriakin hyötyjä kansalaisten aktivoinnissa vapaaehtoiseen hälytysrinkiin. Toisaalta suurella osalla kansalaisia on jo hyvällä tasolla olevia taitoja koulutettuna vaikkapa puolustusvoimien tai pelastustoimen kautta. Lisäksi suuri määrä ammattilaisia, kuten hoitajia, pelastajia, poliiseja omaavat jo valmiiksi hyvällä tasolla olevat ensiaputaidot. Olisiko nyt aika ponnistaa tämä toiminta uudestaan tapetille.
Kirjoittaja
Antti Tanninen on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä työskentelevä ensihoidon lehtori, joka toimii opettajana muun muassa johtamisen opintokokonaisuuksissa. Hänen mielenkiintonsa kohteina ovat johtamisen ja osaamisen kehittäminen sekä sote-palveluiden rakenteet.
Lähteet
Ahonen, H. 2024. Pohjoismaissa on pelastettu ihmishenkiä vapaaehtoisringillä, joka Suomesta vielä puuttuu. Iltalehti. Viitattu 16.11.2024. Saatavissa https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1920d055-cf89-4b4b-82a1-77234f8002d5
EUSEM. 2024. European Emergency Medicine Congress. Viitattu 16.11.2024. Saatavissa https://eusemcongress.org/
Scquizzato, T. et al. 2020. Enhancing citizens response to out-of-hospital cardiac arrest: A systematic review of mobile-phone systems to alert citizens as first responders. Resuscitation. 15216–25.
Scquizzato, T. et al. 2022. Dispatching citizens as first responders to out-of-hospital cardiac arrests: a systematic review and meta-analysis. European journal of emergency medicine. 29 (3), 163–172.
