Tekoäly ja digitalisaatio ─ korkeakoulujen rooli ja tulevaisuuden osaamistarpeet

Tekoälyn ja digitalisten työkalujen käytön edistäminen on Suomessa kovassa vauhdissa hyvinvointipalvelujen osalta. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kestävän hyvinvointiyhteiskunnan ministerityöryhmä korostaakin digitalisaation keskeistä roolia uusien palvelutuotannon mallien ja tiedon hyödyntämistapojen kehittämisessä suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä näkyy muun muassa STM:n asettamassa työryhmässä, joka pohtii pitkän aikavälin digitaalisten palvelujen visiota (STM 2024a; STM 2024b).

Tarve osaamisen kehittämiselle tekoälystä on tunnistettu, ja LABissa ja LUTissa otetaan rohkeita askeleita tekoälyn asiantuntijuuden suuntaan. Korkeakouluihin on palkattu tänä syksynä tuplatohtori ja tekoälyasiantuntija Markus Mäkelä tekoälystä vastaavaksi johtajaksi. (LUT 2024) Paljon tapahtuu myös asiantuntijoiden tasolla, ja tekoälyn parissa työskennellään aktiivisesti sekä opetuksessa että TKI-toiminnassa. Jotta asiantuntijat voisivat toimia jatkossa tekoälyn parissa yhä laajemmin, osaamista ja oppeja on haettu koulutuksista tapahtumista.

Tarve nopeille kokeiluille korostuu hyvinvointialueilla

LAB-ammattikorkeakoulu oli ainoana korkeakouluna mukana Digisote2024-tapahtumassa, jossa käsiteltiin sosiaali- ja terveysalan digitalisaation ja tekoälyn vaikutuksia sekä tulevaisuuden osaamistarpeita. Tapahtumassa kuultiin asiantuntevia luentoja muun muassa hyvinvointialueiden johtajilta, teknologiayrityksiltä ja tulevaisuuden asiantuntijoilta, kuten Sitralta ja futuristi Elina Hiltuselta.

Tapahtumasta nousi kaksi keskeistä huomiota korkeakoulun näkökulmasta: ensinnäkin on selvää, että tekoälyä hyödyntävät työkalut ovat valmiita hyödynnettäväksi sote-työhön ja toiseksi tarve nopeille kokeiluille hyvinvointialueilla korostuu rahoituksen luoman aikapaineen vuoksi. Digitaaliset palvelut nähdään perinteisten palvelujen lisänä ja niistä nähdään merkittävää potentiaalia palvelujen tehostamiseksi. Luennoilla korostui, että digitaaliset palvelut eivät tule täysin korvaamaan perinteisiä palveluja, vaan ne tukevat ja tehostavat toimintaa niiden rinnalla. Palvelut eivät jatkossa ole siis joko digitaalisina tai fyysisinä, vaan sekä että.

Tekoäly osana korkeakoulujen opetusta ja TKI-toimintaa: mahdollisuudet ja haasteet

Korkeakoulun digitalisaation entistä voimakkaampi korostuminen työelämässä tarkoittaa sitä, että tekoälyyn liittyvää asiantuntemusta tarvitaan jatkossa yhä enemmän sekä sieltä valmistuvilta ammattilaisilta että TKI-toiminnassa. LABissa pyritäänkin varmistamaan, että opiskelijoille karttuu tietoa ja taitoja tekoälyn hyödyntämisestä omalla alallaan. Angelin ja Laine (2024) esittelevät artikkelissaan esimerkin tällaisesta opintojaksosta. Tekoälyn käytön osaamisen lisäksi kentälle tarvitaan osaamista digitalisaatioon liittyvästä muutosjohtamisesta, joka tulee huomioida YAMK-opintojen toteutuksessa. LAB tuottaakin tähän asiantuntijoita muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden digiasiantuntijan YAMK-tutkinnollaan (LAB 2024a).

TKI-toiminnalle tekoäly tuo sekä haasteita että mahdollisuuksia. Ensinnäkin tekoälyn potentiaali TKI-asiantuntijoiden työn tehostamiselle on valtava, sillä he käsittelevät työssään suuria määriä dataa ja tekevät paljon kirjallista työtä, joihin kumpaankin tekoäly on voimakas työkalu. Toiseksi tekoäly tuo paljon uusia tilaisuuksia, joissa korkeakoulut voivat auttaa yrityksiä ja organisaatioita, kuten hyvinvointialueita menestymään. Tekoälyn asiantuntijuus vaatii kuitenkin suurta panostusta osaamisen päivittämiseen ja rohkeutta tarttua toimeen.

Korkeakoulujen pitäisikin uskaltaa ottaa rohkeasti koordinaatiovastuuta suurten projektien vetämisestä, joista saataisiin kansallista vaikuttavuutta. LAB:illa on potentiaalia toimia digitaalisten ratkaisujen käyttöönoton mahdollistajana – etenkin, jos on tahtoa ajatella rohkeasti ja luoda uusia toimintamalleja. Juuri nyt käynnissä on esimerkiksi Tekoäly luovan ja kulttuurialan ekosysteemissä ─ LuovAIn! -hanke (LAB 2024b), jossa edistetään tekoälyn käyttöä innovaatiotoiminnassa, pilotoidaan tekoälytyökaluja ja yhteistyömalleja sekä vahvistetaan luovien alojen ekosysteemejä ja tekoälyosaamista.

Lähteet

Angelin, K. & Laine, H. 2024. Opettaja ja tekoäly, osa 1. LAB Focus. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/opettaja-ja-tekoaly-osa-1/

cottonbro studio. 2020. Bionic Hand and Human Hand Finger Pointing. Pexels. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/bionic-hand-and-human-hand-finger-pointing-6153354/

LAB. 2024a. Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), sosiaali- ja terveyspalveluiden digiasiantuntija, verkko-opinnot, 90 op. Verkkosivu. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa  https://lab.fi/fi/koulutus/sosiaali-ja-terveysala-ylempi-amk-sosiaali-ja-terveyspalveluiden-digiasiantuntija-verkko

LAB. 2024b. Tekoäly luovan ja kulttuurialan ekosysteemissä. Hanke. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tekoaly-luovan-ja-kulttuurialan-ekosysteemissa-luovain

LUT. 2024. LUTin ja LABin uusi tekoälystä vastaava johtaja: “Tekoäly vie tiimit ja organisaatiot uudelle tasolle”. Uutinen. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://www.lut.fi/fi/uutiset/lutin-ja-labin-uusi-tekoalysta-vastaava-johtaja-tekoaly-vie-tiimit-ja-organisaatiot-uudelle

STM. 2024a. Kestävän hyvinvointiyhteiskunnan ministerityöryhmä: Digitalisaatio on merkittävä muutosvoima sote-sektorilla. Tiedote. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://stm.fi/-/kestavan-hyvinvointiyhteiskunnan-ministerityoryhma-digitalisaatio-on-merkittava-muutosvoima-sote-sektorilla

STM. 2024b. Työryhmä tekee ehdotuksen sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation pitkän aikavälin visiosta. Tiedote. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://stm.fi/-/tyoryhma-tekee-ehdotuksen-sosiaali-ja-terveydenhuollon-digitalisaation-pitkan-aikavalin-visiosta