Reflektio on yhteiskehittämisessä keskeinen työkalu. Se on keino vahvistaa toiminnan vaikuttavuutta ja luoda pohjaa pitkäjänteiselle kehittämiselle. Reflektion avulla osallistujat ymmärtävät oman panoksensa merkityksen ja sen, miten heidän toimintansa kytkeytyy laajempaan kokonaisuuteen. Reflektio lisää sitoutumista ja motivaatiota sekä mahdollistaa toimintatapojen arvioinnin ja mukauttamisen muuttuvien tarpeiden mukaan. Tämä parantaa yhteiskehittämisen tuloksia ja mahdollistaa innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen, joilla on pitkäkestoisia vaikutuksia. (Weick ym. 2005, 409–412)
Sanoittaminen kuuluu reflektioon ja on sen onnistumisen edellytys. Sanoittaminen auttaa luomaan yhteisen ymmärryksen prosesseista, tavoitteista ja toteutuksesta. Yhteinen ymmärrys arvoista ja ajattelumalleista on ratkaisevaa merkittävien muutosten aikaansaamiseksi (Saarinen & Rouhe 2022). Ilman sanoittamista ja reflektiota toiminta on altis liiallisille subjektiivisille tulkinnoille, jotka voivat johtaa ristiriitoihin ja siten heikentää yhteiskehittämisen vaikuttavuutta (Harvard Business School 2023).
Reflektiivinen keskustelu oppimisen syventäjänä
Reflektiiviset keskustelut ovat keskeisiä oppimisprosessissa, sillä ne tarjoavat osallistujille mahdollisuuden tarkastella kokemuksiaan syvällisesti ja jakaa näkökulmiaan muiden kanssa, sekä syventää oppimista. Reflektio auttaa osallistujia pohtimaan omaa panostaan, tunnistamaan opittua ja rakentamaan yhteistä ymmärrystä. (Weick ym 2005, 414–416)
Reflektiivinen keskustelu tarjoaa tilaisuuden arvioida toiminnan vaikutuksia ja jakaa osaamista. Näiden kautta organisaatiot voivat mukautua tulevaisuuden haasteisiin ja edistää jatkuvaa oppimista. Harvard Business School (2023) korostaa, että reflektio syventää oivalluksia ja kytkee opitun käytännönläheisesti tavoitteisiin ja päätöksiin. Reflektiivinen keskustelu tukee yksilöiden kasvua ja auttaa organisaatioita selviämään muuttuvissa tilanteissa ja kehittämään toimintaansa johdonmukaisesti (Weick ym. 2005, 414–416; Harvard Business School 2023).
Yksi keino käyttää reflektiota arjessa on oivalluskeskustelut. Merkityksellistä on tunnistaa oivalluskeskusteluiden rooli jatkuvana työskentelytapana. Oivalluskeskustelut kannattaa rakentaa seuraavien kysymysten ympärille:
- Mitä teimme ja miksi?
- Mitä vaikutuksia toiminnalla oli?
- Miten opittua voi hyödyntää omassa työssä?
- Miten toimintaa voisi kehittää jatkossa?
Reflektion ja sanoittamisen integrointi arjen käytäntöihin luo pohjan jatkuvalle oppimiselle, yhteistyölle ja innovaatioille. Reflektio osana organisaation kulttuuria tukee ketteryyttä ja strategista kehitystä (Weick ym. 2005; Harvard Business School 2023).
Kirjoittaja
Marjut Suokas työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana. Hänen ammatillinen ydinkompetenssinsa koostuu muotoiluajattelun ja valmentavan johtamisen hyödyntämisestä liiketoiminnan kehittämisessä.
Lähteet
Harvard Business School. 2023. The Importance of Reflective Leadership in Business. Viitattu 18.10.2024. Saatavissa https://online.hbs.edu/blog/post/the-importance-of-reflective-leadership-in-business
Weick, K., Sutcliffe, K. M., & Obstfeld, D. 2005. Organizing and the process of sensemaking. Organization Science, Vol.16(4), 409–421.
Saarinen, S. & Rouhe, E. 2022. Näin fasilitoidaan yhteistä ymmärrystä. Sitra. Viitattu 29.11.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/artikkelit/nain-fasilitoidaan-yhteista-ymmarrysta/
