Uuden blogin kehittäminen on moniulotteinen prosessi, jossa tekniset ratkaisut ja käyttäjäkeskeisyys yhdistyvät. Huolellinen vaatimusmäärittely, saavutettavuuden ja käyttäjäkokemuksen huomiointi sekä data-analyysin hyödyntäminen varmistavat, että alusta vastaa käyttäjien tarpeisiin ja toimii organisaation strategisena työkaluna. Tämä prosessi tarjoaa pohjan pitkäjänteiselle blogialustan kehitykselle ja menestykselle.
Blogialustan kehittämisprosessi
Julkaisualustojen rooli on nykyään merkittävä, sillä ne tukevat yritysten viestintää ja asiakasvuorovaikutusta. Tämän vuoksi uuden blogin suunnittelu on syytä kytkeä organisaation laajempiin liiketoimintatavoitteisiin. Suunnitteluprosessin tulee pohjautua kohderyhmän tarpeisiin ja yrityksen strategisiin päämääriin. (Kananen 2018, 10–13.)
Teknisesti toimiva blogialusta tukee intuitiivista navigointia ja laajoja hakutoimintoja. Navigoinnin periaatteet, kuten selkeät valikot ja linkit, tekevät käytöstä sujuvaa. Selkeät hierarkiat ja “leivänmurupolut” parantavat käyttäjien sijainnin hahmottamista sivustolla. (Krug 2006, 54–59.) Hyvä visuaalinen suunnittelu tukee blogin käytettävyyttä ja brändiä. On tärkeää varmistaa, että ulkoasu viestii johdonmukaisesti organisaation arvoja ja houkuttelee käyttäjiä selkeydellään. (Pohjola 2019, 227–229.)
Saavutettavuus on olennainen osa verkkosuunnittelua, ja nykyään lain vaatima osa julkisten yritysten projekteissa. WCAG 2.1 -standardit määrittelevät saavutettavuuden keskeiset periaatteet, jotka takaavat, että blogialusta on kaikkien käyttäjien saavutettavissa. Näihin periaatteisiin kuuluvat vaivaton navigointi, riittävä kontrasti ja ruudunlukijaystävällisyys. (Selovuo 2019, 59–60.)
Vaatimusmäärittely: mitä ja miksi?
Vaatimusmäärittely on kilpailutuksen suunnittelun tärkeä vaihe, jossa luodaan perusta teknisille ja sisällöllisille valinnoille. Hyvin toteutettu vaatimusmäärittely varmistaa, että kilpailutettu alusta vastaa niin teknisiä kuin käyttäjälähtöisiä odotuksia. (Pohjonen 2002, 17–19.)
Toiminnalliset vaatimukset keskittyvät siihen, mitä blogialustan tulee tehdä: esimerkiksi käyttäjien rekisteröityminen, kommentointi ja hakutoiminto. Ei-toiminnalliset vaatimukset, kuten sivuston suorituskyky, saavutettavuus ja responsiivisuus, vaikuttavat käyttäjäkokemukseen ja blogin tehokkuuteen pitkällä aikavälillä. (Selovuo 2019, 42–43.)
Vaatimusten keräämiseen voidaan käyttää työpajoja, haastatteluja ja analytiikkaa. Esimerkiksi Google Analytics voi tarjota dataa käyttäjäprofiileista ja teknisistä tarpeista. Tämä yhdistettynä käyttäjäkyselyihin auttaa priorisoimaan kriittisiä ominaisuuksia. (Miller ym. 2020, 109–110.)
Blogialustan suunnittelussa hyödynnetään data-analytiikkaa, kuten käyttäjäpolkuja ja istuntojen kestoa. Power BI:n kaltaiset työkalut voivat auttaa visualisoimaan dataa ja tekemään perusteltuja päätöksiä esimerkiksi sisällön optimoinnista ja käyttäjien sitouttamisesta. (Shneiderman ym. 2018, 552–566.)
LAB-ammattikorkeakoulussa toteutettiin opinnäytetyö, jonka tavoitteena oli uudistaa LAB Focus -blogialusta vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Työssä selvitettiin käyttäjäanalyysin, asiakaspersoonien, kilpailija-analyysin ja työpajojen avulla käyttäjien tarpeita. Tuloksena syntyi vaatimusmäärittely, joka ohjaa LABin tulevia hankintoja ja varmistaa alustan saavutettavuuden, käyttäjäystävällisyyden ja strategisen linjakkuuden. Opinnäytetyö toimii esimerkkinä siitä, miten systemaattinen kehittämistyö voi tuottaa merkittävää lisäarvoa. (Harjapää 2024.)
Kirjoittajat
Anniina Harjapää on valmistumassa tradenomiksi (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulun liiketoiminnan digitaaliset ratkaisut -koulutuksesta. Harjapää toimii LABissa TKI-asiantuntijana.
Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä Lahdessa.
Lähteet
Harjapää, A. 2024. Vaatimusmäärittelyt blogialustan suunnitteluun ja kilpailutukseen. Case: LAB Focus. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 16.11.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112830843
Kananen, J. 2018. Blogi yrityksen strategisessa viestinnässä. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Krug, S. 2006. Älä pakota minua ajattelemaan!: tervejärkinen käsitys web-käytettävyydestä. Helsinki: Readme.fi.
Miller, J. D., Lim, J., & ProQuest. 2020. Data-first marketing: how to compete and win in the age of analytics. Hoboken, New Jersey: Wiley.
Pohjola, J. 2019. Brändin ilmeen johtaminen. Helsinki: Alma Talent.
Pohjonen, R. 2002. Tietojärjestelmien kehittäminen. Jyväskylä: Docendo.
Selovuo, K. 2019. Saavutettavuusopas. Helsinki: Kari Selovuo.
Shneiderman, B., Plaisant, C., Cohen, M., Jacobs, S. & Elmqvist, N. 2018. Designing the user interface: strategies for effective human-computer interaction. Sixth edition. Boston: Pearson.
StartupStockPhotos. 2018. Aloittaa, valkotaulu, huone. Pixabay. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/aloittaa-valkotaulu-huone-sis%C3%A4ll%C3%A4-3267505/
